Podcast: STUDYcast - Kasvatusalan opiskelu Turun yliopistossa

Jutta: Jess hei tervetuloa Studycastin pariin. Mä oon Jutta ja mä opiskelen kasvatustieteitä, musta tulee luokanopettaja ja opiskelen tällä hetkellä toista vuotta.

 

Reetta: Sitten tääl on myös Reetta. Mä oon kemian pääaineopiskelija ja mä teen aina opettajaopintoja sekä kemiasta että fysiikasta ja matikasta ja opiskelen myös toisella vuosikurssilla.

 

Noora: Sitten täällä on myös Noora. Mä opiskelen kasvatustiedettä mutta en luokanopettajaksi eli voidaan puhekielessä puhua yleisestä kasvatustieteestä ja opiskelen tällä hetkellä viidettä vuotta.

 

Jutta: Jes, eli eikö sinusta tulekaan luokanopettaja?

 

Noora: Joo musta ei tule opettajaa ja tästä päästäänkin nyt hyvin siihen, että miksi ollaan valittu nyt tämä aihe. Eli kaikki nää opettajankoulutukset ja kasvatusalan koulutukset on aika lähellä toisiaan, mutta sitten ne kuitenkin eroavat toisistaan huomattavasti. Käsitellään vähän näitä meidän pääaineita ja mitä ne opiskelut pitää sisällään. Sitten kanssa, että mihin me voidaan työllistyä. Mitkäköhän näissä sitten isompia eroja on? Se, mihin me voidaan työllistyä varmaan erottaa meidän koulutuksesta kaikkein eniten. 

 

Jutta: No musta tulee siis ainakin luokanopettaja ala-asteelle. Tulen opettamaan oppilaita ykkösluokasta kutoseen. Pääaineena mulla on kasvatustiede. Lisäksi meillä on pakollisena sivuaineena tämmöiset monialaiset opinnot eli kaikki alakoulussa opiskeltavat aihekokonaisuudet. Sitten lisäksi saadaan toki vielä valita muita sivuaineita. 

 

Noora: Sitten tästä yleisestä kasvatustieteestä, niin meiltä tosiaan ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin tai me ei saada mitään tiettyä ammattinimikettä, vaan meistä tulee kasvatustieteen asiantuntijoita. Meillä tosiaan on tuolla kolme pääainetta, jotka on tää yleinen kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka. 

 

Reetta: Musta tosiaan tuleekin sitten se aineenopettaja, eli pääsääntöisesti aineenopettajat työskentelee perusopetuksessa yläkoulun puolella tai sitten toisella asteella lukiossa tai ammattikoulussa. Tietysti, kun opiskelee jotain pääainetta, kuten itselläni esimerkiksi kemiaa, niin voi toki työllistyä myös ihan kemian alan töiden pariin, jos niin haluaa, mutta itselle just se juttu on toi aineenopettajuus. 

 

Jutta: Hei kuulostaa kyllä siltä, että aika erilaiset työllisyysnäkymät meillä on edessä. Mutta miten se näkyy niissä opinnoissa? Miten ne sitten eroaa?

 

Noora: No mä voisin kertoa tähän tuosta meidän yleisestä kasvatustieteestä. Meillä tosiaan opinnot koostuu ihan kasvatustieteen perusopinnoista. Meidän kurssit ehkä keskittyy enemmän tutkimuksen tekoon ja sitten on työelämäkursseja tosi paljon. Se työelämäkenttä on vähän semmoinen erilainen, niin sen takia on paljon myös työelämäkursseja. Meillä ei myöskään ole opetusharjoittelua, kun taas näissä opettajien koulutuksissa. Yleensä meillä siis tosiaan kuuluu pakollinen työharjoittelu opintoihin, mutta nämä työharjoittelut suoritetaan yleensä jossain esimerkiksi henkilöstöhallinnossa, opintotoimistossa tai tällaisissa tehtävissä. Meillä on kanssa noi sivuaineet aika suuressa osassa, niin sivuaineita suoritetaan myös paljon.

 

Jutta: Joo mä vähän tossa jo kerroinkin, että mitä kaikkea luokanopettaja opintoihin kuuluu. Noista harjoitteluista: meillä on siis jo heti ensimmäinen opetusharjoittelu ekan vuoden syksyllä. Pääsee heti kiinni vähän siihen, millaista opettajan arki voi olla. Tällä hetkellä mulla on käynnissä sitten jo mun toinen opetusharjoittelu, joka on toisen vuoden keväällä. Se onkin jo vähän pidempi, se kestää noin kaksi kuukautta. Hmm, mitäs muuta?

 

Noora: Onko teillä sivuaineita?

 

Jutta: Joo hei hyvä kysymys! Ne on just mulle ajankohtaisia, että en ole vielä varsinaisesti valinnut, mut oon saanut hakea niitä jo. Mä itse hain liikuntaan ja sitten kauppiksen puolelta semmoinen TYHE eli työelämän henkilöstöasioiden kokonaisuus. Niitäkin on mahdollista sitten valita omien mielenkiintojen mukaan.

 

Noora: Oliko teillä tosiaan niin, että ne sivuaineet aloitetaan teillä vasta kolmantena vuonna?

 

Jutta: Joo sitten kolmantena vuonna ne ne yleensä alkaa!

 

Noora: Vähän myöhemmin siis kuin meillä. Tosiaan tuossa yleisen kasvatustieteen koulutuksessa sivuaineet aloitetaan sitten jo ihan ensimmäisenä vuonna. Meillä on myös vähän erilaisia noi sivuaineet.

 

Reetta: Joo sitten mulla vielä tosiaan noihin aineenopettajan opintoihin kuuluu hyvin paljon sitä pääainetta eli opetettavaa ainetta. Sitä sitä tulee melkein tota puolet kaikista opinnoista mitä, yliopistossa tullaan koko koulutuksen aikana suorittamaan. Myös sivuaineet kuuluu ja nekin aloitetaan samaan tapaan tuossa heti ekana vuonna. Silloin täytyy vähän jo tietää, että mitä haluaa käydä ja varsinkin, jos aineenopettajaopinnot suorittaa, niin kannattaa olla jonkinlainen ajatus siitä, että mikä voisi olla semmoinen hyvä toinen opetettava aine. Se on yleensä sitten se sivuaine, mitä lähtee lukemaan. Tietysti mahdollisuuksia on on sitten kaikkea muutakin tehdä, mutta se on tapana ottaa sitten se sivuaine toiseksi opetettavaksi aineeksi. Mulla on just esimerkiksi se matematiikka ja fysiikka. Tulee vähän pidempi tutkinto, mutta se on tyypillistä myös aineenopettajille. Sitten näiden pää- ja sivuaineopintojen lisäksi tietysti kieli ja viestintäopinnot. Ihan niin kuin kaikilla aloilla. Ne meinaa ehkä monesti vähän unohtua. Sitten meillä on ne pedagogiset opinnot, mihin kuuluu just nää opetusharjoittelu ja muut. Yleensä se suoritetaan neljäntenä vuonna eli se kuuluu tuohon maisterin tutkintoon, mutta on on mahdollista ottaa se myös johonkin toiseen vuoteen niin halutessaan. Itse nimittäin esimerkiksi harkitsen sitä sitten jo kolmannelle vuodelle.

 

Jutta: Joo tosta mulla tulikin mieleen, että sulla on sitten niinku kolme opetettavaa ainetta tosi hyvin hallussa. Luokanopettajakoulutuksessa vähän ehkä raapaistaan pintaa, mutta sitten taas niistä kaikista opettajista aineista, jotka voi olla esim. liikuntaa tai kuvataidetta.

 

Joo se on selkeä ero. No sitten kuitenkin puhutaan kasvatusalaloista, niin näissä on myös paljon samoja juttuja. Voitaisiin vähän puhua, että miten sitten nää ohjelmat kuitenkin vähän linkittyy toisiinsa.

 

Jutta: No ainakin meistähän tulee Noora molemmista kasvatustieteiden maistereita. Se on ainakin selkeä yhtäläisyys. Mutta Noora voiko susta tulla ollenkaan opettajaa?

 

Noora: Kyllä se on mahdollista. Näissä nyt luokanopettaja ja aineenopettaja on tullut ilmi, että näihin just kuuluu aineenopettajalla pedagogiset opinnot ja  luokanopettajalla opetusharjoittelut. Meillä on myös mahdollisuus hakeutua näihin pedagogisiin opintoihin, mutta  ne ei automaattisesti meidän suunnitelmaan sisälly. On silti mahdollista hakeutua pedagogisiin mutta siitäkään ei vielä saa luokanopettajan pätevyyttä, että sitten siihen tarvitsisi hakeutua vielä erikseen monialaisiin opintoihin. Siellä on kuitenkin aika paljon vähemmän niitä paikkoja. Eli tota, jos tietää, että haluaa luokanopettajaksi, niin sitten yleinen kasvatustiede ei ole ehkä se oikea paikka. Ei ainakaan kannata laittaa sen varaan, että sitten hakee sieltä muita reittejä pitkin, koska se on huomattavasti haastavampaa. Sitten tuo aineenopettajan pätevyys on myös ihan mahdollinen, että sen voi sitten noilla sivuaineilla saada. Kun lukee sellaisia sivuaineita, mitä voi opettaa, niin niistä tarpeeksi lukemalla  kursseja. Sitten ne pedagogiset opinnot, niin siitä voi sitten saada sen aineenopettajan pätevyyden. Se ei tosiaan ole se mihin meidän koulutus ensisijaisesti tähtää, mutta voi sitten tällaisella lisähöysteenä semmoisiakin pätevyyksiä saada.

 

Jutta: Okei no luokanopettajaksi hakeminen tuota reittiä pitkin kuulosti aika hankalalta. Mut hei Reetta sama kysymys sulle. Voiko susta tulla luokanopettaja?

 

Reetta: No musta niinku itsessäni ei oikeastaan voi tulla, että mun tarvitsisi sitten erikseen hakea ihan koulutukseen ja tehdä alusta asti tehdä opinnot. Varmasti joitain hyväksilukuja saisin, mutta se ei ole kovin kannattavaa. Sen sijaan nykyään Turun yliopisto tarjoaa tämmöistä koulutusta, mistä pystyy valmistumaan matemaattisten aineiden aineenopettajaksi. Eli siinä valitaan pääaineeksi just matikka, fysiikka tai kemia ja sen lisäksi saa ikään kuin sivuaineen omaisesti tän luokanopettajan pätevyyden. Siinä missä joku muu lukee sivuaineena vaikka itse luen sitä fysiikkaa, niin tämmöinen opiskelija saattaa tehdä ne monialaiset opinnot. Se on aika mielenkiintoinen ja hauska reitti, jos tämmöiset kuulostaa hyvältä. 

 

Noora: Joo mulla tulikin itse asiassa mieleen tässä josta tääkin on ihan uusi tutkintolinja niin tuli sitten vielä mieleen semmoinen että monet saattaa ihmetellä sitä että tässä puhuin tästä asiantuntija linjasta että siellä kuitenkin on tää erityispedagogiikka että miten se sitten mitä se tarkoittaa jos ei saa opettajan pätevyyttä ja mitä sitten esimerkiksi erityisopettajan pätevyyden voisi saada niin niin tota on myös sellainen uusi tota koulutusohjelma kuin erityisopettajan koulutusohjelma mutta se mitä se eroaisi tuohon machete opet niin ja siinä siinä ei sitten taas saa sitä luokanopettajaa pätevyyttä mutta se on semmoinen koulutusohjelma että että on se erityispedagogiikka pääaineena mutta sitten opintoihin sisältyy pedagogiset opinnot eli tämmöisiä vähän niinku uudenlaisia reittejä kanssa on tullut, että Turun yliopistossakin on tosi laajat opettajan koulutusmahdollisuudet ja muutenkin kasvatusalan

 

Jutta: Joo hyvä tietää, tosi kiva että kehitetään uutta ja uusia reittejä niinpä joo ja tosta tuli mulle vielä mieleen, että toki luokanopettajakoulutuksessa on mahdollisuus saada aineenopettajan pätevyys sitten taas niiden sivuaineiden kautta, että jos yläasteella tai lukiossa opettaminen kiinnostaa niin sekin on kyllä mahdollista, mut mitä muita yhtäläisyyksiä näillä aloilla oikein on?

 

 no toki kaikki me tässä pyöritään tän opetuksen ja koulutuksen parissa ja ehkä kuitenkin jos mietitään opettajan työtä ja kaikkea niin kun kasvatusalaa yleisesti, niin kyllähän siihen liittyy tosi vahvasti se ihmisläheisyys, että ihan sama missä niin kun kasvatusalan kentällä toimii, niin yhdistävä tekijöitä, joo tarvitaan samanlaisia luonteenpiirteitä, kannustavuutta ja kyllä sosiaalisuutta positiivisesti 

 

jep se on kiva ja sitten opintojen osalta myös mehän tullaan tekemään kaikki nää kasvatustieteen perusopinnot, vaikka se on aika pieni kokonaisuus mutta joo ja tää on myös se kyllä joo no aika paljon saman ajan toisaalta löytyy vähän jo puhuttiin siitä että mihin me tullaan valmistumaan ja mikä on se meidän ehkä ensisijaisiin ja oletettaviin työllistymisnäkymät mitä muita uramahdollisuuksia meillä no ainakin toki kun kaikki yliopistossa opiskellaan niin on mahdollisuutena on aina tutkijan ja asiantuntijan tehtävät että meilläkin on heti ekana vuonna se tutkimuksen tekemisen harjoittelu alkoi ja muutenkin ollaan totuttu semmoiseen tieteelliseen tekstiin ja sitten kandia ja gradua tullaan jossain vaiheessa kirjoittelemaan ja tosiaan musta tulee se ensisijaisesti luokanopettaja mut myös ne muut kasvatusala asiantuntijatehtävät ja tosiaan niin sivuaineilla voi vaikuttaa hyvinkin paljon siihen urasuuntaan itsekään en ole ihan varma että jos aina ja ikuisesti on ollut aika opettaja tällä hetkellä se tuntuu tuntuu hyvältä vaihtoehdolta mutta on kiva tietää että voi sitten muihinkin työllistymismahdollisuuksiin käyttää tätä opettajan koulutustutkinnon mitäs teillä 

 

Reetta: No mä tosiaan ensisijaisesti valmistun nyt sitten myös aineenopettajaksi ja kuten tuossa jo puhuinkin, niin voi työskennellä sitten toi yläkoulun puolella tai toisella asteella. Oma haave ja unelma on lukioon työllistyä kyllä, mut sitten sen lisäksi aineenopettajilla voi olla toinen ura mahdollisuus just sen oman pääaineen puoli, eli vaikka itse kun kemia opiskelen paljon, niin voisin halutessani myös mahdollisesti sitten kemistinä työskennellä ja sinne olisi varmasti hyvät pätevyydet myös, mutta se ei ainakaan ***** tunnu semmoiselta ja mikä kiinnostaa 

 

niinpä ne vaihtoehto ainakin on vaihtoja tai kohtaa joo. 

 

Noora: Mites no joo no tää onkin sitten vähän semmoinen tää meidän kasvatustieteiden koulutus yleinen kasvatustiede, että on vähän kaikennäköisiä mahdollisuuksia, että tosiaan kun opinnoissakin meillä on aika paljon sellaista niin kun mahdollisuutta suuntaa niitä omia opintoja ihan joissa on niinku kasvatustieteiden kursseissa, mutta tosiaan niin tämmöisiä niinku kasvatusalan asiantuntijatehtäviä ja henkilöstöhallintoa on varmaan tällä hetkellä semmoinen hyvin suosittu meillä kasvatustieteen laitoksella ja sitten myös ihan tämmöiset opintohallinnon tehtävät ja siellä voi olla esimerkiksi tämmöisiä niin kun opintoneuvoja koulutussuunnittelija, mitäs muuta, kaikennäköisiä kouluttajia ja henkilöstöalan tehtäviä ja sitten toki myös tää tutkija. Mutta mä tosiaan aikaisemmin mainitsinkin siitä että sivuaineilla on kanssa niin kun erittäin suuri painoarvo ja sitten se, että meillä vähän eroaa noi semmoiset, että mitä meillä niinku yleensä luetaan sivuaineena, että sitten taas kun opettajapuolella ehkä sivuaineella se ensisijainen tarkoitus on ehkä saada vaikka joku opetettava aine lisää tai tällaista, niin sitten taas meillä ehkä sillä suunnataan sitä, että onko kiinnostunut vaikka tuosta henkilöstöhallinnosta tai muista, että meillä semmoisia suosittuja sivuaineita on esim. psykologiaa ja sosiaalitieteet ja liiketoimintaosaaminen.

 

Mua kiinnostaisi tietää, että mikä sulla on sivuaineina?

 

Noora: No mä oon itse lukenut sivuaineena psykologiaa, sosiaalitieteieitä, liiketoimintaosaamista, sitten kävin kanssa tonne OKL:n puolelta digitaalisen oppimisen ja opettamisen sivuaineen ja oonko mä kääriä jotain muuta vielä opettajan pedagogisia suoritan tällä hetkellä

 

No on siinäkin aika paljon. Mitä sä koet, että niistä on ehkä hyötyä sun työllistämisessä tulevaisuudessa?

 

Noora: No esimerkiksi just tän määrittelyn sosiaalitieteiden kautta mä ehkä tajusin että kiinnostaa semmoinen niin kun koulutussosiologia ja tavallaan niinku sosiaalitieteet, mutta sitten niin kun kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta ja sitä kautta ehkä tämmöiset koulutuspoliittiset aiheet ja tämmöiset kiinnostaa, niin kyllä mä ainakin koen, että just mä oon löytänyt sivuaineiden kautta tosi paljon tai ne on antanut semmoista niin kun selkeyttä, että mihin haluaa suuntautua, mutta en mäkään vielä ihan tarkalleen tiedä, että niin kun mikä se mun tuleva ammattinimike on, että niitä voi olla moniakin. Onhan tässä aikaa vielä vaikka mihin, kokeilla vaikka mitä, niin mutta toki niin kun kuten mä sanoin, niin tuossa aikaisemminkin, niin on sitten kuitenkin mahdollisuus myös näihin opetustehtäviin, vaikka ne ei ensisijaisesti siihen

 

Jutta: Joo onpas paljon vaihtoehtoja ja mun on hei pakko mainita, koska mulla jäi mieleen tää oli niin yllättäen, mä olin siis itse laivalla kesätöissä ja siellä päädyin ja sitten juttelemaan laivan viihdepäällikön kanssa ja sain tietää, että hän on koulutukseltaan luokanopettaja, että voi niinku päätyä yllättäviinkin työpaikkoihin. Ei voi ikinä tietää ihan ehdottomasti 

 

Joo joo. Mut hei sitten vähän hakemisesta, miten näihin voi oikein päästä näihin koulutuksiin? 

Jutta: Luokanopettajaksi tota meillä on aina soveltuvuuskoe siinä toisessa vaiheessa ja siihen soveltuvuuskokeeseen voi sitten päästä todistusvalinnan tai semmoisen vakava-kokeen kautta siihen vakava-pääsykokeeseen ei ole mitään ennakkomateriaalia, mutta siitäkin voi toki vähän valmistautua. Mä itse hain 4 kertaa tänne, mutta sitten vihdoin palkittiin se, että jakso yrittää ja on ollut kyllä tosi mukavaa ja ja antoisaa aikaa ja sitten toki uutena nyt on noussut toi, että avoimen väylän kautta on myöskin mahdollista päästä luokanopettajakoulutukseen. Mitäs hei aineenopettajilla, miten Reetta sinne voi päästä?

 

Reetta: no aineenopettajathan hakee ensin opiskelemaan sitä omaa pääainettataan, eli täytyy valita sieltä se ihan alkuun. Itse olen hakenut kemialle sisään ja mä oon päässyt just todistusvalinnalla ja se onkin semmoinen reitti sinne. Kaikilla aloilla ei itse asiassa edes järjestetä valintakoetta, että just tää kemia on ollut semmoinen, että siellä on pelkkä tää todistusvalinta, mutta aineenopettajaksi voi opiskella siis vaikka kielten puolella ja historiasta tai jostain muustakin, niin tota niissä saattaa sitten valintakoe voi olla myös reitti tuon todistusvalinnan lisäksi ja sitten näihin kuuluu myös se, että niihin pedagogisiin haku, pedagogisiin opintoihin on erillinen, mikä suoritetaan sitten opintojen aikana ennen, kun ne pedagogiset opinnot tulee suorittamaan, pääsääntöisesti just edeltävänä keväänä haetaan lester erilliseksi erillisesti vielä valituksi

 

Noora: Joo no sitten tää mutta tiedän niin meillä on käytössä myös todistusvalinta, mutta myös sitten koe jos ei jollekin ole toi VAKAVA-koe tuttu, niin se on siis kasvatusalan valintakoe hyvä kun alasti sillä voi hakea kaikkien ainakin lähes kaikkiin näihin tota kasvatusalan koulutuksiin, mutta se, miten tää eroaa sitten vaikka tästä luokanopettajasta, missä on myös tää VAKAVA-koe, niin tota meillä ei sitten erikseen ole enää tämmöistä soveltuvuuskoetta, että se on sitten sillä todistusvalinnalla tai VAKAVA-kokeella ja voisin tähän mainita kuitenkin sitten vielä sen erityisopettajalinjaan, että se menee samalla tavalla, kuin nää muutkin opettajakoulutukset, että niin siihen sitten taas on se soveltuvuuskoe. No meille tuonne yleiseen niin avoin väylä, mikä tulee tässä kanssa kehittymään tai sitä kehitetään koko ajan, niin että siitäkin tehdään semmonen enemmän mitä sä sanoa silleen, että sitten katsotaan on paremmat mahdollisuudet päästä, kuin aikaisemmin, että aikaisemmin avoin päällä pieni ihan päteväreitti siis joo kyllähän toi eli tää on olla vähän useammalla ala kannattaa tutustua tuntuu semmoiselta omalta reitiltä ja avoimesti sahan kanssa hyvä, että siinä sitten jos on vähän sillee, että ei tiedä niin voi käydä siellä vähän kokeilemassa että hei tää voisi kiinnostaa ja ja se on tosi hyvä tota mimmoisia ne kurssit siellä on

 

Joo mut hei kuulostaa siltä että kaikkiin näihin voi siis hakea todistuksella 

 

Kyllä taitaa olla joo. No monet voi sitten miettiä, että kun kasvatusalaoja niin paljon, että mistä mä nyt tiedän haluanko mä aineenopettajaksi, luokanopettajaksi, erityisopettajaksi, jos mä en haluakaan opettajaksi ollenkaan, jos kiinnostaa kasvatusala, niin mistä tiedetään, että mihin kannattaa hakea tai mikä voisi olla se oma juttu, niin kerrotaan vähän, että miten me ollaan päädytty näihin, niin mitäs teillä on ollut tää?

 

Reetta: No mul tää muodostuu aika semmoiseksi selkeäksi vaihtoehdoksi siinä kohta huomasin, että oon ollut aina tosi kiinnostunut nimenomaan tämmöisissä matemaattisista aineista ja pitkään ajattelen että haluaisin työllistyä nimenomaan vaikka tutkijaksi, mutta sitten vähän kun kasvoin ja olin muualla työelämässä, niin ihmisläheisemman ja tämmöisen ammatin niin sitten rupesin harkitsemaan just tätä opettajuutta joo aineenopettajuuteen päädyin just siitä syystä, että mulla on kuitenkin tosi voimakas intohimo näitä mun opetettavia aineita kohtaan. Mä haluan ihan ehdottomasti työskennellä jonkun aihepiirin parissa mistä mä tiedän kuitenkin hyvin paljon, joten semmoiseen yksi tai 2 tai oikeastaan 3 opetettavan aineen perehtyminen silleen mielekkäämmältä, kuin sitten taas ottaa haltuun hiukan kaikkia aineita ja myös tän lisäksi lukioikäiset ja miksei yläkouluikäisetkin, niin on oppilaina ja muutenkin semmoista, niin kun ikäluokkaa ja minkä mä tykkään ehkä vielä enempi tehdä töitä ja just se, että minkä takia sinne lukioon kovasti toivoisin työllistyväni niin on se, että mua kiinnostaa myös kovasti tämä niinku lukio-korkeakoulu siirtymä. Mun mielestä on tosi kivaa et aineenopettajana voi motivoida ja innostaa opiskelijoita sitten tän oman pariin ja jotain tota vastaavaa sit opiskelemaan ja työllistymään aloille

 

Jutta: No hei kuulostaa siltä että sä löytänyt kyllä itselle just oman aivan 

 

Reetta: ehdottomasti joo kyllä joo joo no niin no mites tota mitä jutta miten sä päädyit miksi ruokaa

 

Jutta: Mulla oli itse asiassa vähän vaikeuksia keksiä, että mikä mua sitten oikein kiinnostaisi. Sen takia varmaan useampia välivuosia, jossain kohtaa semmoinen musta ei ainakaan opettajaa tule, sillä mun lähisukua niitä täynnä lisäksi mä olin kuulemma äidille sanonut, että mä en sovi siitä yliopistoa en ollenkaan että semmoinen yksin päättäminen ei ole mun juttu ollenkaan mut sitten välivuosien aikana päädyin sijaista mä oon mun tätiä ala asteelle ja sille tielle sitten jäinkin tai opettaja sijaisuuksia ja olin koulunkäynnin ohjaajana ja mä huomasin että kuinka paljon mä tykkään olla töissä tykkään olla niiden lasten parissa siellä ja nähdään kun he oppii uutta asioista ja olla semmoinen turvallinen aikuinen heille niin sitten innostuisit ihan oikein toden teolla niin hakem pakko kyllä sanoa vielä tuohon että eihän yliopisto opiskelu suinkaan ole yksin pänttäämistä että varsinkin varmaan teillä niin paljon saa tehdä muiden kanssani se se kannattaa pitää mielessä myös yllä siis mulla oli aivan väärä kuva yliopistossa toki sen kanssa vähän riippuu että minkä alan valitset mutta siinä suhteessa mä oon päätynyt kanssa oikeaan paikkaan että toki on välillä sitä itsenäistä opiskelua ja esseiden kirjoitta se on niin paljon muita kuin muutakin että oon löytänyt paljon kavereita on on ryhmätöitä ja bongaillaan lintuja ja pelataan koripalloa ja ollaan opetusharjoittelua lasten parissa että että se on ollut tosi tosi mukavaa ja oon oon tykännyt itse olla luokanopettajakoulutuksen mitäs hei miten sä päädyit yleiseen kasvatustieteeseen?

 

Noora: mulla oli ehkä taas se, että mä olin sitä opettajaa joskus miettinytkin, mut sitten jotenkin oli vaan semmoinen olo, että en mä kyllä jotenkin itseäni enää opettajana ja se itsessään se opetustyö ei ollut semmoinen, mikä mua ensisijaisesti kiinnosti, mutta sitten kaikki niin kun kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät asiat kuitenkin kiinnosti, että kiinnosti kaikki tämmöiset niinku arviointiin ja koulutuspolitiikkaa kaikkeen tämmöiseen liittyvä asiat niin tota ja ylipäätään sitä, miten se koulumaailma toimii ja kaikki tämmöinen, niin sitten mä aloin vähän tutkailemaan ja sitten löysinkin just tän kasvatustieteen tutkinto-ohjelman, niin tää on ehkä semmoinen, mitä mä just suosittelisin jollekin sellaiselle, että miettii, että kiinnostaisi tavallaan se kasvatuksen ja koulutuksen se kenttä, että mitä kaikkea siellä tapahtuu ja tällaista, mutta sitten just se opetustyö ei oo semmonen mikä välttämättä ois itselle ja sit tää kasvatusala voi olla just kanssa sellainen, että ei edes tiedä mitä haluaisi tehdä, niin meiltä on siellä aika laajat työllistymismahdollisuudet, niin sellaiselle ehkä, joka ei välttämättä edes tiedä mitä haluaa, niin ja sitten kyllä mä niin kun koen, että vaikka tää on tää asiantuntijalinja, niin tässä kuitenkin korostuu se ihmisläheisyys, niin ei tarvitse tätä koulutusohjelmaa miettiä sellaisena, että koska tutkimista ja että ei suinkaan ihan ihmisten kanssa tekemi 

 

Jutta: Loistavaa kuulla ja huomataan kyllä että kaikenlaista löytyy ja aika monelle persoonalle vaihtoehtoja että ei tarvitse suinkaan mennä mihinkään tiettyyn muottiin niin varmasti näistä jotain itselleen löytää varsinkin jos aihepiiri tuntuu semmoiselta että sen parissa tykkää työskennellä ja tosiaan niinku monta kertaa kävi ilmi sivuaineet ja muut opinnot mitä sitten suorittaa semmoisia, millä pystyy tosi paljon vaikuttamaan siihen mihin sitten tulee työllistymään ja se on ihan totta vaan sitten se myös että ei voi oikeastaan tietää ennen kun pääsee koittamaan ja se ehdottomasti kannattaa että jos yhtään tuntuu siltä että voisiko tää olla se juttu joku näistä kolmesta tai jotain sitten jotain ihan muutakin vielä niin kannattaa lähteä testaamaan rohkeasti muistaa se just, että ei ole mitään semmoista tiettyä luonteenpiirrettä, mitä vaaditaan tai ehdottomasti täytyy olla, tietysti intoa ja iloa, mutta sekään ei ole välttämättä se vallitsevin juttu, mitä kaivataan. Kaikenlaisia ammattilaisia ja opettajia ja asiantuntijoita tähän maailmaan kyllä tarvitaan.

 

Reetta: Joo oon ihan samaa mieltä että kannattaa miettiä minkä sua itseäsi kiinnostaa ja mikä voisi olla sua varten, mut ehdottomasti sitten vaan lähteä kokeilemaan, että mikä sitten on ja sitä intoa ja iloa voi myöskin löytyä siitä matkan varrelta kun opit uusia asioita, niin siitä se motivaatio vaan kasvaa entisestään näinhän se on yleensä sitten siitä tykkää missä on hyvä ja sitten koppiin ei kun 

 

Kiitos kun jaksoit kuunnella meidän Studycast-podcastin tänään!