Yleisöluentosarja opiskelusta Kuninkaallisessa Turun Akatemiassa
Turun yliopiston TUCEMEMS-keskuksen yleisöluentosarja avaa kurkistusaukkoja koulutukseen, opiskeluun ja opiskelijaelämään Suomen ensimmäisessä yliopistossa, Turun Akatemiassa (1640–1828).
Turun yliopiston tiedote 11.9.2018
Elämää ja tutkimusta Turun Akatemiassa
Aika ja paikka: Luennot pidetään PharmaCityn auditoriossa (Pha1) (Itäinen Pitkäkatu 4, Turku) maanantaisin klo 17–19.
17.9. Professori Kirsi Vainio-Korhonen: Laillistetut kätilöt ja 1700-luvun Turun akatemia
22.10. FM, yliopisto-opettaja Mari Välimäki: Opinnot, riennot ja riiuut. Opiskelijoiden arkea 1600-luvun Turussa
19.11. OTT Marianne Vasara-Aaltonen: Turun akatemian opiskelijat ulkomailla. Tulevien lakimiesten opintomatkat 1600- ja 1700-luvuilla
Luentosarjan järjestää Turun yliopiston Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies -keskus. Luennoille ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.
Turun Akatemia koulutti virkamiehiä valtion ja kirkon palvelukseen
Ruotsin suurvaltakauden sivistykselle ja koulutukselle suopeiden tuulien puhaltaessa Turun Akatemia aloitti toimintansa kenraalikuvernööri Pietari Brahen, Turun piispa Isaacus Rothoviuksen aloitteesta ja kuningatar Kristiinan holhoojahallituksen myötävaikutuksesta vuonna 1640.
Kuninkaallisen Akatemian myötä ylioppilas saattoi suorittaa korkeakoulututkintonsa Suomessa. Käytännössä Turun Kymnaasi muutettiin Akatemiaksi, jossa oli teologinen, lainopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen tiedekunta. Akatemiaa käyneet ja sieltä maistereiksi valmistuneet ylioppilaat sijoittuivat pääasiassa virkamiehiksi valtion ja kirkon palvelukseen.
Opiskelijoita Akatemiassa oli parhaimmillaan muutamia satoja. Opiskelijat olivat aktiivisia ja perustivat osakuntia kotiseutujensa mukaan. Akatemia toimi pitkään tuomiokirkon lähirakennuksissa, mutta Suomen suuriruhtinaskuntakauden alussa vuonna 1815 valmistui Turun keisarilliseksi Akatemiaksi muuttuneelle yliopistolle Akatemiatalo, joka rakennushankkeena kertoo omaa kieltään Akatemian valtakunnallisesta merkityksestä. Turun palo 1827 tuhosi valtaosan Akatemian kokoelmista ja tiloista ja antoi tsaari Nikolai I:lle syyn siirtää yliopisto Helsinkiin 1828. Suomen itsenäistyttyä Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto sai nimekseen Helsingin yliopisto.
Luentoja kätilöjen koulutuksesta, opiskelijaelämästä ja varhaisesta kansainvälisestä opiskelijavaihdosta
Luentosarjan aloittaa 17.9. Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen kertomalla Suomen ensimmäisten virkanaisten, Turun kaupunginkätilöiden, työtehtävistä, elämänvaiheista ja heidän koulutuksestaan Turun Akatemiassa.
– Koulutetut kätilöt olivat alansa asiantuntijoita ja heidän osaamistaan käytettiin myös muualla kuin synnytyshuoneissa, nimittäin oikeussaleissa rikosjuttujen käsittelyn yhteydessä. Laillistettujen kätilöiden piti olla luku- ja kirjoitustaitoisia, jotta he kykenivät lukemaan ammattikirjallisuutta. Viranhaltijoina heidän tuli niin ikään kyetä laatimaan ja allekirjoittamaan todistuksia sekä oikeusistuimille että muille viranomaisille. 1700-luvun oikeuspöytäkirjoista käy ilmi, miten kätilöt suorittivat tutkimuksia ja millaisia suullisia ja kirjallisia todistuksia he antoivat tuomioistuimille, Vainio-Korhonen kertoo.
Suomen historian yliopisto-opettaja Mari Välimäki kertoo 22.10. nuorten ylioppilaiden opiskelijaelämästä Turussa. Luennolla tutustutaan opiskelijoiden arkeen niin opiskelun, työn kuin ihmissuhteiden näkökulmasta.
– Turku oli 1600-luvulla vilkas opiskelijakaupunki. Opintoja suorittaessaan opiskelijat asuivat kaupunkilaisten luona vuokralla ja olivat siten tekemisissä muiden kaupunkilaisten kanssa päivittäin. He istuivat iltaa kellareissa, kirjoittivat häärunoja, esittivät näytelmiä, toimivat kotiopettajina, tappelivat ja rakastuivat samalla, kun hankkivat korkeimman mahdollisen koulutuksen, Välimäki kertoo.
Syksyn viimeisellä luennolla 19.11. OTT Marianne Vasara-Aaltonen pohtii syitä, miksi opiskelijat lähtivät Turun Akatemiasta opiskelemaan oikeustiedettä ulkomaille. Vasara-Aaltonen kertoo luennollaan, mitkä ulkomaiset yliopistot olivat suosittuja eri aikoina, miten valtiovalta suhtautui ulkomaille suuntautuneisiin opintoihin ja millaisiin oikeudellisiin tehtäviin ulkomailla opiskelleet turkulaiset päätyivät palatessaan Ruotsiin.
– Oman yliopiston puuttuessa ruotsalaisia oli lähtenyt jo keskiajalla opiskelemaan ulkomaisiin opinahjoihin. Tämä tapa ei kuitenkaan loppunut omien yliopistojen perustamiseen, ja niinpä myös monet turkulaiset opiskelijat katsoivat parhaaksi täydentää opintojaan ulkomaisissa yliopistoissa 1600- ja 1700-luvuilla ulkomaille opiskelemaan, vaikka kaupunkiin oli perustettu Turun Akatemia vuonna 1640. Tästä huolimatta monet opiskelijat katsoivat parhaaksi täydentää opintojaan myös ulkomaisissa yliopistoissa, Vasara-Aaltonen toteaa.
Lisätietoja:
Projektitutkija Ulnor Uotila, ulnor.uotila@utu.fi