Yksityiset ja yritykset seuraavat osakkeen hintaa, voittoa tavoittelemattomat uutisia

22.08.2014

Suomalais-italialainen tutkimus on selvittänyt, mitkä tekijät ohjaavat vahvimmin eri toimijoiden pörssikäyttäytymistä. Kotitalouksien ja yritysten toimiin vaikuttavat erityisesti osakkeen voimakkaat hinnan heilahtelut eli volatiliteetti. Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt puolestaan ovat herkempiä kuuntelemaan yrityksistä kertovia uutisia ja toimimaan niiden innoittamana.

 

​Turun yliopiston tiedote 22.8.2014

Tutkimus osoitti, että kaupankäyntipäivän aikana tapahtuva osakkeen hinnan suuri heilahtelu,  volatiliteetti, sekä markkinoille tulevien uutisten suuri määrä näyttäytyvät myös suurena osakkeella kauppaa käyvien sijoittajien lukumääränä.

Tutkimusryhmään kuuluneen Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen yliopistotutkija, dosentti Jyrki Piilo toteaa, että tulos ei ole yllättävä, mutta yllätyksen tuottaa volatiliteetin ja uutisten lukumäärän erilainen yhteys eri sijoittajaluokkiin.

– Kotitaloudet ja yritykset ovat herkimpiä osakkeesta kertovien uutisten lukumäärään ja volatiliteettiin. Näistä kahdesta tekijästä erityisesti volatiliteetilla on yhteys päivän aikana kauppaa käyvien kotitalouksien ja yrityksien lukumäärään. Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt päinvastoin ovat herkempiä uutisille kuin volatiliteetille, kuitenkin näiden tekijöiden merkitys on pienempi kuin muissa sijoittajaluokissa, Piilo sanoo.

Rahoituslaitokset puolestaan asettuvat edellä esitettyjen ryhmien välimuodoksi.

 

– Tässä ryhmässä volatiliteetti on merkittävämpi kuin uutisvirta tarkasteltaessa päivän aikana kauppaa käyvien sijoittajien lukumäärää, Piilo sanoo.

Esille yksittäisten sijoittajien reagointitavat

– Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi olettaa, että saatavilla oleva tieto näkyy välittömästi osakkeiden hinnoissa. Uutisten ja muun tiedon vaikutusta osakkeiden hinnanmuodostukseen on tutkittu aikaisemmin melko laajalti. Kysymys siitä, miten yksittäiset sijoittajat reagoivat markkinoille tulevaan tietoon, on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, Piilo sanoo.

 
Yksi syy niukkaan tutkimukseen on, että luotettavaa ja tarkkaa dataa yksittäisten sijoittajien kaupankäyntihistoriasta on tutkijoiden käytettävissä erittäin vähän. Juuri tutkimuksensa julkaissut tutkijaryhmä sai kuitenkin käyttöönsä sekä dataa Nokian osakkeella vuosina 2003–2008 tehdyistä kaupoista että Thomson-Reuters toimiston NewsScope-uutistietokannan. Aineisto käsittää 140 000 sijoittajan kaupankäyntihistorian (yhteensä 8 500 000 osakekauppaa) sekä 11 500 Nokiaan liittyvää uutista.
 
– Työssä on käytetty myös tietoa osakkeen päivänsisäisestä tuotosta ja uutisten sentimentistä eli miten positiivinen tai negatiivinen uutinen on. Tutkimus näyttää miten tuotto ja sentimentti selittävät osaketta ostavien ja myyvien sijoittajien lukumäärien erotusta kussakin sijoittajaluokassa. Tässäkin tapauksessa herkimpiä ovat kotitaloudet ja yritykset, lisäksi osakkeen päivänsisäisellä tuotolla oli näihin ryhmiin huomattavasti suurempi merkitys kuin uutisten sentimentillä, Piilo sanoo.
 
Tiedon merkitys osoittautui myös käänteiseksi: mitä enemmän osakkeen hinta putosi, sitä enemmän osaketta ostavia kotitalouksia ja yrityksiä oli markkinoilla myyjiin nähden. Ja  päinvastoin: mitä enemmän osakkeen hinta nousi päivän aikana, sitä enemmän osakkeita myyviä oli ostajiin nähden.

 

– Julkisyhteisöille ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille päivänsisäisellä tuotolla on pienin merkitys tarkasteltaessa ostajien ja myyjien lukumäärien erotusta eikä uutisten sentimentti käytetyn analyysin mukaan korreloi erotuksen kanssa. Rahoituslaitokset ovat tässäkin tutkimuksen osassa kahden edellisen ryhmän välimuoto, Piilo sanoo.

Kuusi toimijaryhmää, tiedot sisältä ja ulkoa

Tutkimuksessa otettiin eri tavoin osakemarkkinoille virtaavat tiedot. Ne voivat olla markkinoiden itsensä synnyttämiä kuten esimerkiksi osakkeen hintatiedot, kaupankäyntivolyymi ja osakkeen hinnan heilahtelut eli volatiliteetti tai niiden ulkopuolelta virtaavaa tietoa, muun muassa uutistoimistojen välittämää uutismateriaalia.

– Tutkimuksessa on käytetty sekä markkinoiden sisällä että niiden ulkopuolella syntynyttä tietoa. Sijoittajat puolestaan on jaettu kuuteen luokkaan: yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kotitaloudet ja ulkomaiset organisaatiot, Piilo kertoo.
 
Uutisten tekstin sentimenttianalyysi tehtiin yleisesti käytetyllä Harvard Inquirer -menetelmällä. Osaltaan hyvin pientä herkkyyttä uutisten sentimentille voi selittää myös se, että sijoittajat tulkitsevat uutisia eri tavoin sijoituspäätöksiä tehdessään.
 
Tutkimusjulkaisu: Fabrizio Lillo (abc), Salvatore Miccichè (b), Michele Tumminello(d), Jyrki Piilo (e) & Rosario N. Mantegna (bf) (2014): How news affects the trading behaviour of different categories of investors in a financial market, Quantitative Finance, DOI: 10.1080/14697688.2014.931593, Published online: Aug 2014.
 
Luotu 22.08.2014 | Muokattu 23.07.2021