Vihapuheen ja vastakkainasettelun historiaa selvittänyt Vihan pitkät jäljet -hanke on vuoden 2018 humanistiteko
Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on myöntänyt vuoden humanistiteko -kunniamaininnan Suomen Kulttuurirahaston rahoittamalle Argumenta-hankkeelle Vihan pitkät jäljet. Kaksivuotisessa hankkeessa selvitettiin vihapuheen, polemiikin ja vastakkainasettelun kulttuurisia juuria ja kielellisiä käytäntöjä. Vuoden humanistitohtoriksi valittiin yleisen historian alalta väitellyt Aleksi Huhta.
Humanistinen tiedekunta antaa vuosittain vuoden humanistiteko -kunniamaininnan, jolla tuodaan esille henkilö, yhteisö tai toimenpide, joka edistää humanistisia arvoja ja toimintatapaa. Humanistiteko valitaan yleisöltä tulleiden ehdotusten perusteella.
– Vihan pitkät jäljet -hanke yhdisti hienolla tavalla eri alojen tutkijoita ja muita yhteiskunnallisia toimijoita ja synnytti näin uutta ymmärrystä vihasta ja vihapuheesta ja niiden historiasta. Hanke on malliesimerkki siitä, miten humanistit voivat vaikuttaa myönteisesti yhteiskunnan kehitykseen, humanistisen tiedekunnan dekaani Jaakko Suominen sanoo.
Hankkeessa lähestyttiin ajankohtaisia kysymyksiä vihan ja kaunan vaikutuksista yhteiskuntaan asettamalla ne historialliseen perspektiiviin. Hankkeen työpajoissa aiheeseen pureutuivat eri alojen tutkijoiden lisäksi yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten poliitikkojen, viranomaisten, toimittajien, taiteilijoiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia.
– Nostimme esiin vainotapauksia niin antiikista, keskiajalta kuin uuden ajan alustakin ja pohdimme, mitä opittavaa niistä olisi nykypäivän tilanteessa. Esimodernia maailmaa tarkastelemalla voidaan havaita, miten vihan ja vainon leviäminen voivat muuttaa kokonaisia yhteiskuntia, hankkeen johtaja, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen kertoo.
Hankkeen tulokset julkaistiin verkossa kaikkien ulottuvilla olevana, vapaasti käytettävänä kirjana ja selainpelinä.
– Halusimme laatia konkreettisia työkaluja perättömien ennakkoluulojen lievittämiseen, sekä sen ymmärtämiseen, mistä ennakkoluulot kumpuavat, miten ne kehittyvät ja miten niihin voidaan reagoida, Kaartinen sanoo.
***
Vuoden humanistitohtorin valitsi emeritaprofessori Liisa Steinby. Tunnustuksen sai Aleksi Huhta, joka tarkasteli yleisen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Toward a Red Melting Pot: The Racial Thinking of Finnish-American Radicals, 1900–1938 amerikansuomalaisen työväenliikkeen suhtautumista rasismiin ja rotuajatteluun 1900-luvun alkuvuosista 1930-luvun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla.
– Huhdan väitöskirja on erinomaisesti kirjoitettu, asian monimutkaisuutta kaihtamatta selkeästi etenevä teos, jossa teoreettinen keskustelu, historiallisen aineiston analyysi ja kirjoittajan kriittinen oma ajattelu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tekijä onnistuu pitämään samanaikaisesti näkyvissä ne suuret kuviot, joihin hänen tutkimuskysymyksensä liittyy – suomalainen siirtolaisuus Yhdysvalloissa, työväenliike, rotukysymys – ja konkreettisen historiallisen aineiston: suuri ja pieni näkyvät koko ajan toistensa läpi. Kuten parhaat historiantutkimukset, Huhdan tutkimus on täysipainoinen, uutta luova tutkimus, Steinby toteaa.
Perjantaina 26.4. järjestetyssä Humanistipäivä-tilaisuudessa tiedekunta palkitsi myös kaksi vuonna 2018 valmistunutta maisteria. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos valitsi vuoden humanistimaisteriksi FM Elina Vaahensalon, joka laati pro gradu -tutkielmansa Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman digitaalisen kulttuurin oppiaineessa otsikolla ”Minä, ne muut ja Suomi24. Toiseuttavan verkkokeskustelun määrittely ja tutkiminen”. Kieli- ja käännöstieteiden laitokselta vuoden humanistimaisteriksi valittiin FM Maria Pyykönen, jonka pro gradu -tutkielma ”Epistemic modality in written learner language in relation to educational and L1 background: a corpus-based study” valmistui englannin kielen oppiaineessa.
Lisätietoja:
Jaakko Suominen, humanistisen tiedekunnan dekaani (jaasuo@utu.fi)