Uutuusteos tarjoaa monitieteisen näkökulman lapsuuden historiaan ja nykypäivään
Miten lapsuutta on kerrottu, kuviteltu ja muisteltu? Millainen on moderni lapsi ja millaista moderni lapsuus? Näitä kysymyksiä pohditaan turkulaistutkijoiden toimittamassa kansainvälisessä uutuusteoksessa "Childhood, Literature, and Science: Fragile Subjects" (Routledge, 2018). Teoksessa kansainvälinen kirjoittajakaarti analysoi modernin lapsuuden ideaa, sen kytköksiä viattomuuden ja särkyvyyden mutta myös pahuuden ja kurittomuuden ajatuksiin.
Turun yliopiston tiedote 13.3.2018
Median edustajat ovat tervetulleita teoksen julkistustilaisuuteen.
Aika: 14.3. klo 15.00
Paikka: Januksen aula, Artium, Kaivokatu 12, Turku
Lapsuuden arvoitus
Lapsuus ja lapsi kiinnostavat nykypäivän ihmistä: Miten kasvattaa lapsi digitalisaation, eriarvoisuuden ja vanhemmuuteen kohdistuvien suorituspaineiden keskellä? Mitkä ovat ”ihanteellisen” ja ”ongelmallisen” lapsuuden rajat ja miten ne muuttuvat eri kulttuureissa?
– Lapsuus on askarruttanut, huolestuttanut ja kiehtonut mieliä jo kauan ennen nykypäivää. Lapsi on itse asiassa yksi modernin kulttuurin keskeisistä hahmoista, jonka arvoituksellisuus on kiehtonut aikuismieltä valistuksen ajoista lähtien, yksi kirjan toimittajista, dosentti Kati Launis toteaa.
Kokoelman lähtökohta on tarkastella lapsuutta kulttuurisesti ja historiallisesti rakentuneena, ja teoksen aikajänne ulottuu valistuksen ajasta nykypäivään.
– Teos tarjoaa lukijoille laajan, monitieteisen näkökulman lapsuuden historiaan ja nykypäivään. Erityisesti se keskittyy siihen, miten lapsesta kirjoitetut kulttuuriset ja tieteelliset tekstit kohtaavat ja miten monin, usein ristiriitaisin tavoin mielikuvaa lapsuudesta on rakennettu länsimaisessa modernissa kulttuurissa, Launis luonnehtii.
Lapsuutta määrittävät aikuiset
Teoksen kirjoittajat tarkastelevat lapsihahmon ilmestymistä taiteen kentille, muistin ja oman elämäntarinan osaksi sekä tieteen mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteeksi. Ideaalia ja kapinallista, normaalia ja sairasta, pahaa ja uhriksi asetettua lasta analysoidaan kaunokirjallisuudesta ja omaelämäkerroista, kuvista ja sanomalehdistä sekä tieteen teksteistä.
– Teoksesta käy ilmi, että lapsuus on historiallisesti muotoutuva kulttuurinen rakennelma. Lapsuutta määrittävät pääsääntöisesti aikuiset, sen määrittelyyn liittyy aina valta ja lapsuuden liittäminen esimerkiksi viattomuuteen, haurauteen tai pahuuteen kertoo historiallisesta ajankohdasta ja määrittelijästä – ei lapsuuden ”muuttumattomasta” ytimestä tai olemuksesta, Launis kiteyttää.
Venäläisen kirjallisuuden lapsihahmoista Kiljusen herrasväkeen
Kokoelmassa on 16 kirjoittajan tekstit ja analyyseja esimerkiksi lapsihahmoista venäläisessä kirjallisuudessa, lapsimurhaajista 1800-luvun Englannissa ja lapsen määrityksistä 1940–1970-lukujen lasten psykoanalyysissä Ruotsissa.
Teoksen suomalaiseen aineistoon kuuluvat muun muassa Topeliuksen rakastetut lapsihahmot, Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki ja realistisen kirjallisuuden klassikot Teuvo Pakkala, Juhani Aho ja Minna Canth, joiden teoksissa lapsi nousi ensimmäistä kertaa varjoista päähenkilöksi, tuntevaksi ja kokevaksi moderniksi subjektiksi.
– Tämä monitieteinen teos nousee historiatieteestä, kirjallisuuden tutkimuksesta ja sosiologiasta. Teos soveltuu muun muassa lapsuudentutkimuksen, sosiologian, historian sekä kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tutkijoille ja opiskelijoille mutta yhtä lailla myös kaikille lapsuuden historiasta ja tulkinnoista kiinnostuneille lukijoille, Launis toteaa.
***
Teos julkistetaan Turun yliopiston kirjallisuusaineiden yhteisessä kirjojen julkistamistilaisuudessa14.3. klo 15.00 Artiumin Janus-salin aulassa (Kaivokatu 12, Turku).
Childhood, Literature, and Science: Fragile Subjects, toim. Jutta Ahlbeck, Päivi Lappalainen, Kati Launis ja Kirsi Tuohela (Routledge, 2018) (ISBN 9781138282407, 9781315270784)
>> Teoksen esittely kustantajan verkkosivustolla
Lisätietoja
Päivi Lappalainen, pailappa@utu.fi
Kirsi Tuohela, kirtuohe@utu.fi
Kati Launis, klaunis@utu.fi
Jutta Ahlbeck, juahlbec@abo.fi