Uusi moniaistisen kokemuksen tutkimus selvitti Miltä Suomi tuntuu
Suomen 100-vuotisjuhlan innoittamana valmistui uusi tutkimus, josta selviää minkälaisista aistimuksista muodostuu kokemus nimeltä ”Suomi”. Tutkimuksen teki Turun yliopiston Aistila moniaistisen kokemuksen tutkimusmenetelmällä yhteistyössä Finpron Visit Finlandin kanssa.
Turun yliopiston tiedote 14.12.2017
Visit Finlandin tutkimuspäällikön Katarina Wakosen mukaan matkakohteet myydään maamielikuvilla.
– Voimakkaimmat mielikuvat syntyvät matkailijan omista tunnepitoisista kokemuksista, jotka puolestaan syntyvät todellisten aistimusten yhteisvaikutuksesta. Siksi Visit Finland lähti rohkeasti kokeilemaan tutkimusmenetelmää, jonka avulla matkailu- tai asiakaskokemuksia voidaan tarkastella entistä konkreettisemmalla, moniaistisella tasolla, Wakonen kertoo.
Kaikki ihmiskokemukset saavat alkunsa aistein havaittavien ärsykkeiden vaikutuksesta. Moniaistisen kokemustutkimuksen perusajatus onkin ymmärtää minkälaisten aistiärsykkeiden yhteisvaikutuksena ihmisille syntyy kokemus jostakin merkityksellisestä, abstraktista asiasta, eli mielikuvasta - kuten kokemus Suomesta sen asukkaille.
– Moniaistisen kokemustutkimuksen hyöty elinkeinoelämälle on se, että erilaisia kuluttaja- ja asiakaskokemuksia voidaan ymmärtää, suunnitella ja toteuttaa entistä laadukkaammin, sanoo tutkimuspäällikkö Laura Forsman. Tutkimus tuottaa lopputuloksena moniaistisia kokemusreseptejä, jotka kertovat minkälaisten aistiärsykkeiden summana kohderyhmälle syntyy jokin tietty mielikuva ja tunne-elämys. Ja kääntäen voimme tutkia, minkälaisella moniaistisella kokemuksella kohderyhmälle voidaan aikaansaada haluttu mielikuva ja tunnekokemus, kertoo Forsman
”Miltä Suomi tuntuu?” -tutkimuksessa selvitettiin miltä Suomi näyttää, kuulostaa, tuoksuu, maistuu ja tuntuu asukkaidensa mielissä ja minkälaisen tunteen Suomi voimakkaimmin heissä herättää. Vastaajia oli vähän yli 1000.
– Tulokset vahvistavat tuttua kuvaa, että kokemuksemme Suomesta on nimenomaan luontokokemus, tutkimuksen analyysistä vastaava tutkimuspäällikkö Terhi Pohjanheimo kertoo. Suomen asukkaille voimakkaimmat kokemukset kotimaastaan kiteytyvät neljään kokemuskontekstiin; metsään, järveen, mereen ja tunturiin. Metsä on näistä ydinkokemuksista kaikkein voimakkain, eli kaikkein useimmin vastauksissa toistuva ja moniaistisin, Pohjanheimo valottaa tuloksia.
Tutkimustulokset ilmentävät hyvin, kuinka voimakkaita tunteita aistielämykset ihmisille saavat aikaan. Useat aistimusten kuvailut lähentelevät runoutta: ”Hiljainen tuulen humina. Hiljaisuus, vain lintujen laulu ja metsän äänet.”, ”Istun kalliolla ja katson aavaa sinistä merta. Tunnen tuoksun nenässäni.”, ”Kolin vaaralta näkyvä maisema. Vihreä, avara, laakea.”
Tutkimuksen tuloksena syntyi myös yli 300 kuvan kokoelma vastaajien valokuvia näkymistä, jotka heidän kokemuksensa mukaan kuvaavat parhaiten Suomea. Kun tarkastellaan vain visuaalisia aistimuksia, yksi kokemus on ylitse muiden. Järvimaisema on jopa 47%:lle se näkymä, jonka ajatus Suomesta asukkaidensa mielikuvissa synnyttää. Vastaavasti myös hajuaistimuksissa metsän ja puiden tuoksu liitetään selkeästi voimakkaimmin Suomen kokemiseen: 45% mieliin nousevat nämä tuoksut, kun he pohtivat Suomea nenänsä kautta.
Turun yliopiston Funktionaalisten Elintarvikkeiden Kehittämiskeskuksessa on tutkittu moniaistista kokemista jo pitkään.
– Aistila on viime vuosien aikana kehittänyt tutkimusmenetelmien soveltamista yritysten ja erilaisten toimialojen tarpeisiin. Tarve asiakaskokemuksen jalostamiselle aistielämysten näkökulmasta kasvaa. Siihen Aistilalla on tarjota huippuosaamista erilaisille elinkeinoaloille, joiden tuotteessa tai palvelussa aistielämykset luovat arvoa loppuasiakkaalle, sanoo Turun yliopistossa Aistilaa vetävä Mari Norrdal.
Moniaistinen kokemus, jossa näkö-, kuulo-, haju-, tunto- ja makuaistit viestivät aivoille yhtäaikaisesti positiivisesta, merkityksellisestä asiasta on voimakkaita tunteita herättävä elämys.
– Uskomme, että moniaistisen asiakaskokemuksen tutkiminen antaa uuden kilpailuedun yrityksille, joiden tavoite on menestyä elämystaloudessa, sanovat Forsman ja Pohjanheimo.
– Inspiroivien tutkimustulosten myötä seuraavaksi kiinnostaa tietysti se, miten Suomi aistitaan ja koetaan Suomen matkailulle tärkeiden kohderyhmien kuten aasialaisten keskuudessa, sanoo Visit Finlandin Katarina Wakonen.
Lisätiedot:
Tutkimuspäällikkö Laura Forsman, Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen Aistila, 040 514 6146
Kehityspäällikkö Mari Norrdal, Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen Aistila, 040 550 2471
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet