Uusi FImpact-verkkopalvelu listaa eniten verkkohuomiota saaneet suomalaistutkimukset
Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE on kartoittanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Avoimen tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit -hankkeessa näkyvyyttä, jota Suomessa tehty tutkimus saa verkossa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Osana hanketta on rakennettu kaikille avoin FImpact-verkkopalvelu, joka esittelee merkittävää huomiota eri alustoilla saavuttanutta suomalaista tutkimusta.
Turun yliopiston tiedote 14.8.2017
Avoimen tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit -hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin tieteen vaikuttavuudesta kertovia altmetrisiä mittareita, jotka tarjoavat vaihtoehtoja perinteisille viittauksiin perustuville vaikuttavuusmittareille.
Osana hanketta rakennettiin FImpact-verkkopalvelu, joka listaa eniten verkkohuomiota saaneet Suomessa tehdyt tutkimusartikkelit. Palvelu kertoo, missä ‒ ja missä yhteydessä ‒ verkkohuomio on saavutettu. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2013‒2016 eri verkkoalustoilta (Twitter, blogit, uutiset, Wikipedia, Mendeley). Tutkimuksessa on huomioitu julkaisut, joiden kirjoittajista ainakin yksi on suomalaisesta yliopistosta.
Verkkopalvelu on nyt avattu osoitteessa https://fimpact.utu.fi/, ja se on kaikille avoin.
‒ Yksi verkkopalvelun tavoitteista on edistää suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä ja tarjota tutkijoille mahdollisuus esitellä tieteellisen työnsä saamaa huomiota, kertoo erikoistutkija Kim Holmberg Turun yliopistosta.
Julkaisujen listaukset kattavat viiden prosentin kärjen eniten huomiota saaneista julkaisuista luonnontieteiden, tekniikan, yhteiskuntatieteiden, lääke- ja terveystieteiden, maa- ja metsätaloustieteiden sekä humanististen tieteiden aloilta.
Palvelu listaa julkaisujen verkkomainintojen määrän alustakohtaisesti ja tarjoaa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, missä yhteydessä tai kenen toimesta julkaisu on mainittu tai miten sitä on jaettu eri alustoilla.
‒ Näin ollen palvelun avulla on mahdollista myös selvittää maininnan konteksti ja aikaansaatu vuorovaikutus.
Palvelussa esiteltävien julkaisujen metadata on haettu VIRTA-julkaisutietokannasta, ja julkaisujen altmetrinen data on saatu Altmetric.comilta. Julkaisujen tiedot Mendeleystä on haettu suoraan Mendeleystä.
Palvelun kehityksestä on vastannut RUSEn RoSA-laboratoriosta osaksi Turun yliopiston IT-palveluja siirtynyt ohjelmistokehitystiimi, joka tarjoaa ohjelmistokehityspalveluja tutkijoille ja tutkimusryhmille.
Altmetriikka tarjoaa uusia mittareita vaikuttavuuden arviointiin
Hankkeen tutkimuksellinen osa lisäsi ymmärrystä altmetriikan merkityksestä ja käytettävyydestä tieteen vaikuttavuuden arvioinnissa. Altmetriikka analysoi tieteellisten tutkimusten verkossa saamaa näkyvyyttä ja huomiota vaikuttavuuden näkökulmasta. Siten se tarjoaa vaihtoehtoja ja täydennystä perinteisille viittauksiin perustuville tieteen vaikuttavuuden arvioinnin mittareille.
‒ Viittaukset tieteellisissä artikkeleissa kertovat tutkimuksen vaikuttavuudesta tiedeyhteisön sisällä, mutta monella tutkimuksella on myös laajaa vaikutusta tieteellisen yhteisön ulkopuolella. Tutkimalla ja kartoittamalla tieteen saamaa huomiota verkossa, erityisesti sosiaalisessa mediassa, voimme saavuttaa laajemman ymmärryksen siitä, missä ja miten tieteellä on ollut vaikutusta, Holmberg sanoo.
Holmberg korostaa, että altmetriikka ja sen tarjoamat uudet vaikuttavuusmittarit edistävät tieteen avoimuutta kannustamalla tutkijoita jakamaan työnsä tuloksia ja tuotoksia avoimesti verkossa.
‒ Myös tieteen rahoittajat ja tiedepolitiikan tekijät voivat altmetriikalla saada uutta tietoa tieteen laajemmasta vaikuttavuudesta, Holmberg huomauttaa.
Lisätietoja:
erikoistutkija Kim Holmberg, Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE, kim.j.holmberg@utu.fi, p. 050 354 7203