Uudessa tutkimuksessa selvitetään koukuttavien pelien vaikuttavuutta mielenterveyskuntoutuksessa

​Turun yliopiston tiedote 25.9.2014

Tekesin pelialan Skene-ohjelmasta rahoittamassa Play for Reward -tutkimuksessa on mukana neljä Turun yliopiston tiedekuntaa ja viisi yrityspartneria.

‒ Tutkimuksessa on kolme osiota. Tutkimme aluksi sitä, minkälaisia tunteita pelaajat kokevat pelatessaan suosikkipelejään ja miten pelaaminen koukuttaa. Seuraavaksi tutkimme, miten koukuttavaa pelikokemusta voidaan hyödyntää kuntoutuspalveluiden kehittämisessä. Lopuksi tutkimme, minkälaisia liiketoimintanäkymiä tällaiselle toiminnalle voidaan löytää, kertoo ohjelmapäällikkö Jukka Vahlo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalveluista.

Tutkimuksessa on mukana lääketiedettä, psykologiaa, kauppatieteitä ja pelitutkimusta.

Koukuttuminen välttämätöntä

Viihdepeliteollisuuden tavoitteena on suunnitella ja tuottaa tunteisiin vetoavia pelejä ja saada aikaan vaikuttavia pelikokemuksia. Tähän on kuitenkin tarjolla vain vähän tutkimukseen perustuvia menetelmiä, eikä pelaamisen miellyttävyyden hyvinvointivaikutuksia tunneta vielä kattavasti. Etenkin uusille käytännön sovellutuksille on tarvetta.

Hankkeessa tutkitaan pelaamiseen liittyviä tunteita perustuen väestökyselyyn Suomessa ja Tanskassa.

‒ Haastattelemme kyselyyn vastanneita ja järjestämme psykofysiologisia kokeita, joissa tutkitaan pelaajien tunteita pelaamisen aikana. Tarkoituksena on tunnistaa pelaajien tunnereaktioita ja tarkkaavaisuutta analysoimalla kasvojen ilmeiden muutoksia ja silmänliikettä, psykologian dosentti Johanna Kaakinen Turun yliopistosta kertoo.

Palkitsevan pelikokemuksen tutkimus toimii lähtökohtana pelien terveyshyötyjen vaikuttavuustutkimukselle.

‒ Etsimme yhteistyössä Validia Kuntoutuksen kanssa heidän aivovammapotilaidensa hoitoprofiileihin sopivia viihdepelejä, jotka tarjoavat potilaille sopivaa aivojumppaa ja ovat samalla tunnetasolla heille mieluisia. Toteutamme Play for Reward -tutkimuksessa kliinisen kokeen, jossa tutkitaan pelilähtöisen hoitomenetelmän vaikuttavuutta verrattuna tavalliseen kuntoutukseen. Viihdepeleihin perustuvan korvaavan kuntoutuspalvelun vaikuttavuuden edellytyksenä on pelien koukuttavuus, joka tekee kuntoutuksesta parhaimmillaan motivoivaa ja hauskaa, psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta kertoo.

Hyvinvointipelien markkinat vasta muodostumassa

Tutkimuksen kolmannessa osiossa selvitetään hyvinvointipelien liiketoimintanäkymiä. Aiempien tutkimusten mukaan tyypillinen länsimaalainen nuori pelaa yli 10 000 tuntia ennen 21. ikävuottaan. Pelaajien keski-ikä on ylittänyt 35 vuotta ja naispelaajia on jo lähes yhtä paljon kuin miespelaajiakin.

‒ Terveydenhuollon digitalisoitumisessa tarvitaan palveluita, joille voidaan osoittaa vaikuttavuutta ja jotka samalla motivoivat kuluttajia palveluiden käyttämiseen. Peli tarjoaa tähän erinomaisen välineen siksi, että ihmiset investoivat suosikkipeleihinsä valtavan määrän aikaa ja energiaa. Tämän potentiaalin valjastaminen tarvitsee tuekseen paitsi Play for Reward -hankkeessa tehtävää uusien liiketoimintamallien tutkimusta myös avarakatseisuutta hyvinvointipalveluiden järjestämisessä, hankkeen vastuullinen johtaja Aki Koponen CCR Tutkimuspalveluista sanoo.

Turun yliopiston Play for Reward -tutkimus on käynnissä vuoden 2015 loppuun. Tutkimukselle suunnitellaan jatkoa osana Turun kaupungin tukemaa Up Your Game -pelitutkimusverkoston toimintaa. Hanketta johdetaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalveluista, jonka tehtävänä on käynnistää innovatiivisia tieteidenvälisiä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimushankkeita.

Play for Reward -tutkimusta rahoittavat Tekesin ohella viihdepeliyritys Tribeflame, hyötypeliyritys GoodLife Technology, terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittaja BCB Medical sekä Invalidiliiton Validia Kuntoutus ja Kuntoutus Orton.