Tutkimus: Painajaiset yleisimpiä naisilla, ikääntyneillä ja sotaveteraaneilla
Turun yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaja tutkimus painajaisten yleisyydestä Suomessa osoitti, että painajaiset ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä ja lisääntyvät, kun ihminen ikääntyy. Lisäksi havaittiin, että painajaiset ovat lisääntyneet 1970-luvulta 2000-luvulle, ja vielä vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeenkin sotaveteraanit näkivät enemmän painajaisia kuin valtaväestö.
Turun yliopiston tiedote 2.7.2013
Painajaiset ovat hyvin epämiellyttäviä unia, joita useimmat ihmiset ajoittain näkevät. Silloin tällöin nähtävät painajaiset ovat harmittomia, mutta jos painajaisia näkee jatkuvasti, voi kyseessä olla hoitoa vaativa ongelma. Usein nähtävät painajaiset voivat liittyä mielenterveyden ongelmiin sekä unihäiriöihin ja niiden määrä väestössä kertoo yleisestä psyykkisestä hyvinvoinnista.
Tutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista kuukauden aikana 3–5 prosenttia näki painajaisia usein, noin 40 prosenttia näki niitä joskus ja yli puolet ei ollut nähnyt lainkaan painajaisia. Painajaisten yleisyyteen vaikuttavat sukupuoli, tutkimusvuosi ja sotakokemukset. Keskimäärin naiset vastasivat näkevänsä enemmän painajaisia kuin miehet. Painajaiset kuitenkin lisääntyivät iän myötä ja samalla ero sukupuolten välillä kapeni: Alle kolmekymmentävuotiaista naisista 4 prosenttia ja yli 65-vuotiaista noin 5–7 prosenttia näki usein painajaisia. Nuorista miehistä vain 2 prosenttia näki painajaisia usein, mutta yli 65–vuotiaat miehet näkivät painajaisia yhtä paljon kuin saman ikäiset naiset.
Tutkimuksen aineistossa näkyy toisen maailman sodan vaikutus painajaisten yleisyyteen vielä 1980-luvulle asti. Koko sodan aikana eläneellä sukupolvella painajaiset olivat yleisempiä kuin sodan jälkeen syntyneillä ja varsinaisista sotaveteraaneista painajaisia näki usein 7–11 prosenttia, mikä on kolminkertainen määrä verrattuna saman ajanjakson miehiin, jotka eivät palvelleet rintamalla. Sotakokemukset ovat siten olleet niin voimakas painajaisia aiheuttava tekijä, että sen vaikutus näkyy vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen.
Usein painajaisia kokeneiden määrä pysyi tutkimusvuosien aikana suhteellisen vakiona sen jälkeen, kun sotaveteraanien vaikutus oli otettu huomioon. Kuitenkin sellaisten vastaajien määrä, jotka kertoivat näkevänsä painajaisia joskus, kasvoi merkittävästi 1980-luvulta 2000-luvulle.
Tutkimuksen aineistona käytettiin THL:n FINRISKI-tutkimuksiin osallistuneiden 25–74-vuotiaiden kyselyaineistoa. FINRISKI-tutkimuksia on tehty vuosina 1972–2007 kahdeksan ja niihin on vastannut lähes 70 000 suomalaista. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä unitutkimuksen lehdessä SLEEP.
Lähde: Sandman N; Valli K; Kronholm E; Ollila HM; Revonsuo A; Laatikainen T; Paunio T. Nightmares: prevalence among the finnish general adult population and war veterans during 1972–2007. SLEEP 2013;36(7).