Tutkijat onnistuivat tuottamaan hypnoottisten suggestioiden avulla synestesiaa läheisesti muistuttavan aistimuutoksen
13.12.2017
Ainakin osalla ihmisistä hypnoosi muuttaa aivojen tapaa käsitellä tietoa. Asia paljastui Ruotsin Skövde-yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteisessä tutkimuksessa, jossa hypnotisoitiin koehenkilöitä ja heille pyrittiin luomaan synestesian kaltaisia aistiyhdistelmiä, jossa henkilö esimerkiksi tietyn numeron kuullessaan liittää sen automaattisesti tietyn värin näkemiseen. Tutkimusryhmä havaitsi koetilanteessa, että hypnoosin aikana annetulla suggesttiolla kyettiin saamaan pitkälle synestesiaa muistuttava ilmiö aikaiseksi. Mielenkiintoinen havainto oli, että hypnoosiherkät henkilöt voivat kuitenkin kokea annetut suggestiot hyvin eri lailla.
Turun yliopiston tiedote 12.12.2017
– Tulokset tukevat hypoteesia, että ainakin tietyillä henkilöillä hypnoosi muuttaa tapaa, jolla tietoa käsitellään aivoissa, tutkimusta johtanut Turun yliopiston dosentti ja Skövden yliopiston kognitiivisen neurotieteen ja filosofian laitoksen johtaja Sakari Kallio sanoo.
Kallion mukaan tutkimus vahvistaa ryhmän aiemmat tulokset, joiden perusteella hypnoottisten suggestioiden avulla voidaan saada aikaan jopa automaattisia hallusinaatioita.
Tutkimukseen osallistuneille annettiin hypnoosin aikana suggestio, että tietyt symbolit ovat aina tietyn värisiä (ympyrä on punainen, risti sininen ja neliö vihreä). Kokeessa tehtiin STROOP -typpinen nimeämistehtävä, joissa eri symboleiden värejä nimettiin mahdollisimman nopeasti. Koehenkilöiden suoritus kuvattiin videolle ja kokeen jälkeen he saivat kuvailla tehtävän aikaisia kokemuksiaan.
– Haastatteluissa kävi ilmi, että samat suggestiot aiheuttivat eri henkilöille hyvin erilaisia kokemuksia. Kaksi neljästä hypnoosiherkästä koehenkilöstä kertoi todella nähneensä nämä tietyt symbolit suggestion mukaan riippumatta minkä värisiä ne todella olivat. Heidän värien nimeämisnopeutensa sekä silmänliikeanalyysi tukivat tätä kokemusta. Ainoastaan toinen näistä koehenkilöistä muisti saaneensa tiettyjä symboleja koskevan suggestion. Kaksi muuta hypnoosiherkkää koehenkilöä eivät kokeneet värimuutoksia, mutta heillä oli huomattavia vaikeuksia nimetä symbolien todellisia värejä, Kallio kertoo.
Tutkimukseen osallistunut kontrolliryhmä pyrki simuloimaan suggestioiden vaikutusta eli nimeämään symboleja niin kuin he todella kokisivat suggestiossa annetut tiettyjen symbolien värimuutokset. Tällainen muistamiseen perustuva strategioiden käyttö tuotti kuitenkin hyvin erilaisen tuloksen ja viittasi vahvasti siihen, että hypnoosin aikana annetut suggestiot tuottivat todellisia muutoksia havainnoissa ja tiedon prosessoinnissa.
Keskeinen metodologinen ero aikaisempiin tutkimuksiin oli, että hypnoositila luotiin ja peruutettiin hyvin nopeasti.
– Aikaisemmissa tutkimuksissa on tyypillisesti käytetty viidestä kymmeneen minuutin hypnoosiin johdattamista eli hypnoosi-induktioita. Tässä tutkimuksessa hypnoosi indusoitiin laskemalla eteenpäin yhdestä kolmeen ja tila poistettiin laskemalla taaksepäin kolmesta yhteen. Kaikki tehtävät kuitenkin toteutettiin täysin normaalissa valvetilassa, ei siis hypnoositilassa, jota käytettiin vain värisuggestioiden antamisen aikana. Erittäin mielenkiintoista, että tällaisia automaattisia hallusinaatioita voidaan kokea myös posthypnoottisesti eli henkilöiden ollessa normaalissa valvetilassa, Kallio sanoo.
Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -julkaisussa 11-12-2017.
Lue artikkeli www.nature.com/articles/s41598-017-16174-y
Lisätietoja: tutkimuksen johtaja, Skövden yliopiston kognitiivisen neurotieteen ja filosofian laitoksen johtaja Sakari Kallio +46 70 8758623, +358 44 5445070, email: sakari.kallio@his.se
– Tulokset tukevat hypoteesia, että ainakin tietyillä henkilöillä hypnoosi muuttaa tapaa, jolla tietoa käsitellään aivoissa, tutkimusta johtanut Turun yliopiston dosentti ja Skövden yliopiston kognitiivisen neurotieteen ja filosofian laitoksen johtaja Sakari Kallio sanoo.
Kallion mukaan tutkimus vahvistaa ryhmän aiemmat tulokset, joiden perusteella hypnoottisten suggestioiden avulla voidaan saada aikaan jopa automaattisia hallusinaatioita.
Tutkimukseen osallistuneille annettiin hypnoosin aikana suggestio, että tietyt symbolit ovat aina tietyn värisiä (ympyrä on punainen, risti sininen ja neliö vihreä). Kokeessa tehtiin STROOP -typpinen nimeämistehtävä, joissa eri symboleiden värejä nimettiin mahdollisimman nopeasti. Koehenkilöiden suoritus kuvattiin videolle ja kokeen jälkeen he saivat kuvailla tehtävän aikaisia kokemuksiaan.
– Haastatteluissa kävi ilmi, että samat suggestiot aiheuttivat eri henkilöille hyvin erilaisia kokemuksia. Kaksi neljästä hypnoosiherkästä koehenkilöstä kertoi todella nähneensä nämä tietyt symbolit suggestion mukaan riippumatta minkä värisiä ne todella olivat. Heidän värien nimeämisnopeutensa sekä silmänliikeanalyysi tukivat tätä kokemusta. Ainoastaan toinen näistä koehenkilöistä muisti saaneensa tiettyjä symboleja koskevan suggestion. Kaksi muuta hypnoosiherkkää koehenkilöä eivät kokeneet värimuutoksia, mutta heillä oli huomattavia vaikeuksia nimetä symbolien todellisia värejä, Kallio kertoo.
Tutkimukseen osallistunut kontrolliryhmä pyrki simuloimaan suggestioiden vaikutusta eli nimeämään symboleja niin kuin he todella kokisivat suggestiossa annetut tiettyjen symbolien värimuutokset. Tällainen muistamiseen perustuva strategioiden käyttö tuotti kuitenkin hyvin erilaisen tuloksen ja viittasi vahvasti siihen, että hypnoosin aikana annetut suggestiot tuottivat todellisia muutoksia havainnoissa ja tiedon prosessoinnissa.
Keskeinen metodologinen ero aikaisempiin tutkimuksiin oli, että hypnoositila luotiin ja peruutettiin hyvin nopeasti.
– Aikaisemmissa tutkimuksissa on tyypillisesti käytetty viidestä kymmeneen minuutin hypnoosiin johdattamista eli hypnoosi-induktioita. Tässä tutkimuksessa hypnoosi indusoitiin laskemalla eteenpäin yhdestä kolmeen ja tila poistettiin laskemalla taaksepäin kolmesta yhteen. Kaikki tehtävät kuitenkin toteutettiin täysin normaalissa valvetilassa, ei siis hypnoositilassa, jota käytettiin vain värisuggestioiden antamisen aikana. Erittäin mielenkiintoista, että tällaisia automaattisia hallusinaatioita voidaan kokea myös posthypnoottisesti eli henkilöiden ollessa normaalissa valvetilassa, Kallio sanoo.
Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -julkaisussa 11-12-2017.
Lue artikkeli www.nature.com/articles/s41598-017-16174-y
Lisätietoja: tutkimuksen johtaja, Skövden yliopiston kognitiivisen neurotieteen ja filosofian laitoksen johtaja Sakari Kallio +46 70 8758623, +358 44 5445070, email: sakari.kallio@his.se