Tutkijat löysivät uusia kantasolujen toimintaan vaikuttavia molekyylejä
Uudet tutkimustulokset saattavat tulevaisuudessa tehostaa kantasolusiirtoja.
Turun yliopiston tiedote 6.9.2016
Turun yliopiston tutkijat tohtori Kalle Sipilä ja professori Jyrki Heino olivat mukana Harvardin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa löydettiin uusia luuytimen kantasolujen toimintaa sääteleviä molekyylejä. Löydöt tehtiin menetelmällä, joka perustui yksittäisten luuytimen solujen geenien ilmentymisen analyysiin.
– Tulokset viittaavat siihen, että esimerkiksi leukemiahoidon yhteydessä tehtyihin kantasolusiirtoihin voi tulevaisuudessa tulla näihin molekyyleihin perustuvia parannuksia, Heino toteaa.
Aikuisen yksilön elimistö tarvitsee kantasoluja ylläpitääkseen kudosten uusiutumista. Esimerkiksi luuytimen kantasoluista, eli niin sanotuista hematopoieettisista kantasoluista, syntyy päivittäin noin 100 miljardia uutta verisolua. Luuytimen kantasolusiirroilla on hoidettu jo pitkään esimerkiksi leukemioita, mutta kantasoluhoitoihin liittyy myös paljon uusia mahdollisuuksia.
– Tässä tutkimuksessa havaittiin, että siirrettyjen hematopoieettisten kantasolujen kanssa läheisessä vuorovaikutuksessa olevat muut luuytimen solut erittävät angiogeniiniä ja interleukiini 18:ta sekä ilmentävät Embigiini-nimistä tarttumismolekyyliä säädelläkseen kantasolujen halua jakaantua, erilaistua tai olla lepotilassa. Ympäröivän kudoksen merkitys on keskeinen kantasolujen toiminnan säätelyssä, Sipilä kertoo.
Turun yliopiston tutkimusryhmässä keskityttiin tutkimaan erityisesti Embigiini-reseptoria, joka auttaa soluja tarttumaan soluväliaineeseen. Selvittääkseen, mikä Embigiinin merkitys on elimistölle, professori Heinon tutkimusryhmä teki yhteistyössä Turun yliopiston tautimallinnuskeskuksen kanssa muuntogeenisen hiirilinjan, jolta kyseinen reseptori puuttuu. Tutkimuksissa havaittiin, että siirretyt kantasolut jakaantuvat nopeammin, jos ne siirretään poistogeenisen hiiren luuytimeen.
– Samankaltaisia havaintoja tehtiin myös muiden löydettyjen molekyylien tapauksessa, Heino sanoo.
Työ on julkaistu Cell Stem Cell -lehdessä, joka on maailman arvostetuin kantasolualan tiedejulkaisu: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27524439
Cell Stem Cell -lehti: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1934590916301990
Lisätietoja
Jyrki Heino
02-333 6879
jyrki.heino@utu.fi
Kalle Sipilä
kalle.sipila@utu.fi