Turun yliopiston Wihurin fysiikantutkimuslaboratorio täyttää 60 vuotta
Wihurin fysiikantutkimuslaboratorion perustamisen myötä vuonna 1957 kylmäfysiikka rantautui Suomeen. Juhlavuoden kunniaksi laboratorio järjestää 6.6.2017 klo 12–15 avoimien ovien päivän, jossa yleisö pääsee näkemään ja kokemaan, mihin kaikkeen fysiikka pystyy.
Turun yliopiston tiedote 31.5.2017
Median edustajat ovat tervetulleita Wihurin fysiikantutkimuslaboratorion avoimien ovien päivään.
Aika: 6.6.2017 klo 12–15
Paikka: Wihurin fysiikantutkimuslaboratorio, Turun yliopisto, Quantum
Vuonna 1957 kesäkuun 4. päivänä Yliopistonmäellä muunnettiin ensimmäistä kertaa Suomessa heliumia ja vetyä nestemäiseen muotoon ja samalla vihittiin käyttöön uusi Wihurin fysiikantutkimuslaitos.
– Nesteyttäminen tapahtui Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoittamien varojen turvin hankitulla uudella Collins-heliumnesteyttimellä, jonka avulla vety- ja heliumkaasujen lämpötilaa laskettiin, kunnes ne saavuttivat alle -269 °C lämpötiloja. Nestemäisen heliumin lämpötilan ollessa alle -269 °C heliumnesteytin mahdollisti ensimmäistä kertaa Suomessa fysiikan ilmiöiden tutkimisen lähellä absoluuttista nollapistettä sekä aggressiivista jäähdytystä vaativien mittalaitteiden käytön, kertoo fysiikan tutkijatohtori Minnamari Saloaro.
Wihurin fysiikantutkimuslaboratorion avoimien ovien päivässä 6.6.2017 yleisö pääsee tutustumaan fyysikoiden työhön ja tutkimukseen. Tapahtumassa laboratorion tutkijat ja tohtorikoulutettavat esittelevät laboratorion toimintaa, tutkimusta ja laitteita.
Tapahtumassa voi kokeilla suprajohdejunaa ja ihmetellä, kuinka nestemäinen typpi käyttäytyy huoneenlämmössä. Lapset ja lapsenmieliset pääsevät tutkimaan, miten magneetit toimivat ja kisailemaan kaverin kanssa magneettien mahtavilla ominaisuuksilla.
– Päivän aikana kuullaan muun muassa, miksi fyysikot pitävät kylmästä, mikä on spin, miten elektroniikasta saa tehokkaampaan, miten atomaarinen vety liittyy kvanttifysiikkaan ja kuinka pieniä sähköliitokset voivat olla. Tieteen ja tutkimuksen ihmettelyn lomassa on myös tarjolla kahvia ja mehua, Saloaro sanoo.
Laboratoriossa otettiin Suomen ensimmäinen magneettikuva
Alkuaikoina Wihurin fysiikantutkimuslaitoksessa harjoitettiin laajasti tutkimusta kiinteän olomuodon ja matalien lämpötilojen fysiikassa. Tuohon aikaan tutkittiin muun muassa ammoniumkloridin eli salmiakin lämpölaajenemiseen liittyviä kummallisuuksia sekä aineiden kimmoisten ominaisuuksien selvittämistä ultraäänen avulla matalissa lämpötiloissa.
– Alkuvuosista asti Wihurin fysiikantutkimuslaitoksen keskeisimpiä tutkimusmenetelmiä oli ydinmagneettinen resonanssi, jonka parissa työskenteli yksi laitoksen pitkäikäisimmistä tutkimusryhmistä. Sen työn tuloksena Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa on otettu Suomen ensimmäinen magneettikuva vuonna 1981, Saloaro kertoo.
Kaikki tutkimustyö ei kuitenkaan keskittynyt mataliin lämpötiloihin, sillä Wihurin fysiikantutkimuslaitoksessa toimi myös kosmisen säteilyn tutkimukseen keskittynyt ryhmä.
– Vaikka monet asiat ovat 60 vuotisen historian aikana muuttuneet, matalat lämpötilat ovat edelleen keskeinen osa laboratorion harjoittamaa perustutkimusta. Tänä päivänä laboratoriossa tehdään tutkimusta muun muassa Bose-Einstein kondensaatin, atomaarisen vetykaasun, suprajohtavien ja spintroniikan materiaalien sekä nanokontaktien parissa, Saloaro sanoo.
Uutuusteos kertoo fysiikantutkimuslaboratorion historiasta
Wihurin fysiikantutkimuslaitoksessa työskentelee nykyään kolme tutkimusryhmää: Sergey Vasilievin johtama atomaarisen vedyn ryhmä, Petriina Paturin johtama suprajohteiden ja magnetismin ryhmä sekä Kurt Gloosin johtama nanofysiikan ryhmä. Kaikissa näissä tutkimusryhmissä matalat lämpötilat ja nestemäinen helium ovat tärkeä osa jokapäiväistä tutkimustyötä.
Aktiivisen tutkimustyön lisäksi Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa on alusta asti koulutettu tulevaisuuden tieteentekijöitä, joista suurin osa on työskennellyt tai työskentelee edelleen yliopistomaailman ulkopuolella.
– Entiset wihurilaiset työskentelevät eri teollisuuden aloilla, ovat perustaneet alan yrityksiä ja toimineet opettajina eri koulutusasteilla innostaen uusia sukupolvia luonnontieteiden pariin. Laboratoriossa tehdyt yli 300 opinnäytettä ovat siis toimineet alkusysäyksenä mitä erilaisimmille työurille ja Wihurin fysiikantutkimuslaboratorion perinne näkyy laajasti yhteiskuntamme monilla osa-alueilla, Saloaro summaa.
Juhlavuoden kunniaksi Eeva-Kaisa Ahlamo on koonnut laboratorion historian eri vaiheet ja kehitysaskeleet yksien kansien väliin. Historiikki Wihurin fysiikantutkimuslaboratorio: 60 vuotta kylmäfysiikkaa Suomessa julkaistaan 60-vuotisjuhlien yhteydessä 6.6.2017.
Lisätietoja
Minnamari Saloaro, 02 333 6290, minnamari.saloaro@utu.fi