Tuore yhteispohjoismainen teos kertoo elämäkerrallisen tutkimuksen uudesta noususta historiantutkimuksen kentällä
Historioitsijat ovat viime vuosina olleet erityisen kiinnostuneita niistä keinoista ja mahdollisuuksista, joilla voimme menneisyyden ihmisistä kertoa sekä niistä eettisistä velvoitteista, joita toisesta ihmisestä kirjoittaminen meille asettaa. Yhtälailla on tärkeää pohtia sitä, keistä menneisyyden ihmisistä kirjoitamme ja millaista käsitystä yksilöstä ja identiteetistä elämäkerrallinen tutkimus tuottaa.
Turun yliopiston tiedote 7.12.2016
Elämäkerta on laji, joka kiehtoo niin tutkijoita kuin lukevaa yleisöä. Elämäkerran kautta voimme pohtia yhä uudelleen sitä, mitä ihmisenä oleminen tarkoittaa ja mikä meidän paikkamme yhteiskunnassa, kulttuurissa ja laajemmassa historian valossa on.
Tämä niin sanottu elämäkerrallinen käänne ja sen merkitys pohjoismaisessa historiantutkimuksessa on kohteena tuoreessa, perjantaina 9.12., julkaistavassa pohjoismaisessa teoksessa Biography, gender and history: Nordic perspectives, jonka toimittajat ovat Reykjavikin yliopiston naishistorian lehtori, tohtori Erla Hulda Halldórsdóttir, Oulun yliopiston historian professori Tiina Kinnunen, Turun yliopiston kulttuurihistorian yliopistonlehtori, dosentti Maarit Leskelä-Kärki ja Tanskan Kansallisarkiston tutkija, professori Birgitte Possing.
Media on tervetullut teoksen julkistamistilaisuuteen perjantaina 9.12.2016 klo 13.15–16.00 Turun yliopiston Tempo-kokoushuoneeseen (Minerva-rakennus, Kaivokatu 12). Lisätietoja tapahtumasta: https://selmacentre.wordpress.com/2016/11/07/biography-gender-and-history-nordic-perspectives/
– Kirja on muotoutunut tiiviissä yhteistyössä useissa pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa konferensseissa. Teos julkaistaan Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen k&h-kustantamon vertaisarvioidussa Kulttuurihistoria – Cultural History – sarjassa, jossa julkaistaan ajatuksia herättäviä, tieteellisesti kunnianhimoisia puheenvuoroja kulttuurista ja sen menneisyydestä, Maarit Leskelä-Kärki kertoo.
Teoksessa pohditaan muun muassa tavallisen islantilaisen 1800-luvun alussa eläneen naisen elämäkerran kirjoittamisen mahdollisuutta, naispoliitikkojen tapaa rakentaa julkista kuvaansa suhteessa yksityisen elämän traagisiinkin tapahtumiin sekä 1800-luvun lopun suomalaisten mieskirjailijoiden kuten J. H. Erkon suhdetta uusiin uskonnollisiin virtauksiin. Pohjoismaisten varhaisten feministien Alexandra Gripenbergin ja Ellen Keyn kautta pohditaan kaksoisbiografian kirjoittamista ja varhaisten suomalaisten naislääkärien ryhmäbiografia avaa näkymiä naisten varhaisen koulutuksen historiaan. Erilaiset aineistot kuten muotokuvat, Ruotsin Salaisen poliisin tiedusteluasiakirjat ja näytelmät laajentavat näkymiä menneisiin yksilöihin kirje-, päiväkirja- ja asiakirja-aineiston ohella.
Biography, gender and history: Nordic perspectives. Toim. Erla Hulda Halldórsdóttir, Tiina Kinnunen, Maarit Leskelä-Kärki, Birgitte Possing. Kulttuurihistoria – Cultural history 14. k&h-kustannus, Turku 2016.
Lisätietoja julkaisusta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/kulttuurihistoria/tutkimus/culturalhistory/Sivut/home.aspx
Yhteydenotot: Maarit Leskelä-Kärki, maarit.leskela@utu.fi, 050 5344627
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet