Tuore teos tarkastelee hiljaisuuden kulttuurihistoriaa keskiajalta nykypäivään
Teoksen artikkelit houkuttelevat tarkastelemaan menneisyydessä hiljaisuudelle luotuja merkityksiä, hiljaisuutta mielentilana ja hiljaisuuden julmempaa puolta – äänettömyyttä – silloin kun pitäisi korottaa ääntä.
Turun yliopiston tiedote 6.5.2015
Teos julkistetaan Turun yliopiston Sirkkalan kampuksella Janus-salissa (Kaivokatu 12) perjantaina 8.5. klo 15.30. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.
– Suhteemme hiljaisuuteen on ristiriitainen. Hiljaisuus puhuttelee meitä, tarvitsemme ja etsimme sitä, mutta käytämme hiljaisuutta myös rankaisemiseen ja tuomitsemiseen, toteaa kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen.
Kaartinen on toimittanut teoksen Hiljaisuuden kulttuurihistoria, joka ilmestyy perjantaina 8.5. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen Kulttuurihistoria – Cultural History -teossarjassa.
Hiljaisuuden kulttuurihistoria pohtii hiljaisuuden merkityksiä keskiajalta nykypäivään ja sen hiljaisuuden paikkoja ovat luostareiden ja vankiloiden sellit, pohjoisen autius, Pariisin kadut ja valtamerten syvyydet.
Teoksen artikkelit houkuttelevat tarkastelemaan menneisyydessä hiljaisuudelle luotuja merkityksiä. Tuomitsevia, ahdistavia ja väkivaltaisia hiljaisuuksia löytyy herrasväen salongeista, itsemurhaajien hautaamisista ja vääränlaisiksi koetuista rakkauksista, ja teos tarkastelee myös maan hiljaisia, heitä, joille ei ole annettu ääntä.