Suomessa löydettiin kolistiini-antibiootille vastustuskykyinen bakteerikanta

07.05.2018

Suomessa on todettu ensimmäistä kertaa bakteerista toiseen siirtyvää kolistiiniresistenssiä ihmisestä eristetystä bakteerista. Löydös tehtiin kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä Turun yliopistossa. Tutkimuksessa selvitettiin moniresistenttien bakteerien oireetonta kantajuutta terveiden suomalaisten aikuisten ulostenäytteistä.

​Turun yliopiston tiedote 7.5.2018

Tutkimuksessa yhdestä ulostenäytteestä havaittiin usealle antibiootille resistentti Escherichia coli -bakteeri, joka oli myös kolistiinille vastustuskykyinen. Kolistiiniresistenssin aiheuttaa mcr-1-geeni, jolle on tyypillistä, että se voi siirtyä bakteerista toiseen. Tästä syystä kyseisen geenin leviäminen on huolestuttanut maailmanlaajuisesti. Kolistiinilla hoidetaan yleensä ihmisten infektioita, joihin muut antibiootit eivät enää tehoa.

– Löydös osoittaa, että siirtyvää kolistiiniresistenssiä esiintyy myös maissa, joissa mikrobilääkeresistenssi on maltillista, kuten Suomessa, tutkimusta johtanut professori Jaana Vuopio Turun yliopistosta kertoo.

– Matkailu maihin, joissa resistenssitilanne on heikompi, lisää moniresistenttien bakteerien kantajuutta sekä vaikuttaa mikrobilääkeresistenssitilanteeseen myös Suomessa. Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja antibioottien vastuullinen käyttö ovat siten ensiarvoisen tärkeitä, tutkimusryhmän jäsen, yliopisto-opettaja Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela lisää.

Tutkimuksessa eristetty bakteerikanta löydettiin terveeltä aikuiselta, mutta oireeton kantajuus ei aiheuta terveelle ihmiselle vaaraa. Löydetyllä bakteerilla ei myöskään ollut ESBL-ominaisuutta. Resistentin bakteerin oireeton kantajuus saattaa hävitä itsestään.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Oslon yliopiston tutkijoiden kanssa, ja sitä rahoittivat Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveysministeriö sekä osin Euroopan Unioni.

>> Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä APMIS-julkaisusarjan lehdessä

Lisätietoja:
yliopisto-opettaja Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela, kagron@utu.fi  
bakteeriopin professori Jaana Vuopio, jaana.vuopio@utu.fi

 

 

Luotu 07.05.2018 | Muokattu 07.05.2018