Suomen tataarivähemmistö on saanut ensimmäisen sanakirjansa
Turun yliopiston Volgan alueen kielten tutkimusyksikössä on valmistunut 11 000 sanan laajuinen Tataarilais-suomalainen sanakirja. Tutkijat ovat laatineet teoksen yhteistyössä suomalaisten ja Kazanista kotoisin olevien tataarien kanssa. Suomentataari ja Venäjällä Tatarstanin tasavallassa puhuttu kazanintataari ovat saman kielen kaksi murretta.
Turun yliopiston tiedote 20.4.2017
Sanakirjan julkistamistilaisuus järjestetään keskiviikkona 26.4. kello 13.00–14.00 Porthan-salissa, Henrikinkatu 10, Turku. Julkistamistilaisuudessa puhuvat teoksen tekijät sekä professori Sirkka Saarinen, joka kertoo Turun yliopiston tataarin liittyvistä projekteista. Ohjelma on liitteenä. Toivotamme median tervetulleeksi.
Tataarit ovat yksi Suomen vanhoista kansallisista vähemmistöistä. Suomen tataariyhteisö syntyi, kun turkinsukuisia islaminuskoisia kauppiaita alkoi muuttaa Venäjältä Suomeen 1800-luvun lopulta alkaen. Nykyisin Suomessa asuu noin 700 tataaria. Venäjällä tataareja asuu yli 5 miljoonaa.
Koska kazanintataarin kirjallinen perinne on vahvempi, Tataarilais-suomalaisen sanakirjan pohjaksi otettiin kazanilainen kielimuoto. Kazanilaiset käyttävät kyrillistä kirjaimistoa, kun taas suomentataaria kirjoitetaan latinaisin kirjaimin.
– Esimerkiksi sanakirja on kazanintataariksi сүзлек ja suomentataariksi süzlek: sana on sama, mutta kirjaimisto erilainen, selittää Turun yliopiston erikoistutkija Arto Moisio.
Suomentataari on saatu mukaan antamalla sanakirjan hakusanat myös suomentataarilaisessa, latinaisin kirjaimin esitetyssä asussa, esimerkiksi: сүзлек süzlek sanakirja.
Suomentataarilainen sanasto tuo esiin myös Suomessa puhutun tataarimurteen äänteelliset erityispiirteet ja kazanintataarista poikkeavan sanaston.
– Meillä suomentataareilla veneestä käytetään myös murteellista nimitystä kimä, joka poikkeaa äänteellisesti kazanintataarin vastaavasta sanasta көймә (köjmä), kertoo Helsingin yliopiston tataarin kielen ja kulttuurin opettaja Okan Daher.
Venäjällä puhutussa tataarissa käytetään paljon venäläisiä lainasanoja. Suomentataariin on taas vaikuttanut suomen ja länsieurooppalaisten kielten lisäksi turkin kieli. Esimerkiksi Saksaa tarkoittava sana on kazanintataarissa venäjän mukaisesti Германия (Germanija), kun taas suomentataari käyttää turkin taholta omaksuttua sanaa Almanya.
Tataarin kielen ja kulttuurin kursseja järjestetään säännöllisesti Helsingin yliopistossa. Opettajana toimii toinen sanakirjan laatijoista, Okan Daher. Sanakirjan päätoimittaja Arto Moisio innostui tekemään tataarin sanakirjaa osallistuttuaan tataarin kurssille Turussa vuonna 2009.
– Sanakirjan toivotaan edistävän tataarin kielen opiskelua ja tutkimusta Suomessa, toteaa sanakirjaprojektin koordinaattorina toiminut Turun yliopiston erikoistutkija Jorma Luutonen.
Sanakirja on viimeisin teos Volgan alueen kielten tutkimusyksikön sanakirjojen sarjassa. Yksikkö on aikaisemmin julkaissut marin, mordvan, udmurtin ja tšuvassin sanakirjoja.
Tataarin sanakirjaprojekti on saanut rahoitusta Koneen Säätiöltä.
Kirjan tiedot: Arto Moisio ja Okan Daher: Tataarilais-suomalainen sanakirja – Татарча-финча сүзлек – Tatarça-finçä süzlek 11 000 sanaa, Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016
Sanakirjan verkkosivu: http://www.sgr.fi/apuneuvoja/apuneuvoja18.html
Lisätietoja: Erikoistutkija, dosentti Jorma Luutonen, puh. 050 4912956, luutonen@utu.fi
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet