Suomen puutiaisilta löydetty uusi infektioita aiheuttava bakteeri
17.11.2015
Suomessa elävien puutiaisten on havaittu kantavan toisintokuumeborrelioiden ryhmään kuuluvaa Borrelia miyamotoi -bakteeria. Bakteeria on havaittu aiemmin Ahvenanmaan puutiaisista, Turun yliopiston tutkimuksissa sitä tavattiin Turunmaan sisäsaaristosta. Tutkijoiden mukaan löytö ennakoi uuden puutiaisvälitteisen infektiosairauden esiintymistä myös Suomessa.
Turun yliopiston tiedote 17.11.2015
Saaristomerellä sijaitsevalla Seilin saarella toteutetussa tutkimuksessa puutiaisista löydettiin Borrelia afzelii, B. burgdorferi, B. garinii, B. valaisiana ja B. miyamotoi -bakteerilajit. Neljän ensiksi mainitun tiedetään aiheuttavan Lymen borrelioosia, mutta toisintokuumeborrelioiden ryhmään kuuluva B. miyamotoi voi aiheuttaa infektion, johon liittyy influenssan kaltainen korkeakuumeinen yleisinfektio ja keskushermoston tulehdus.
Suomesta ei ole vielä diagnosoitu potilaita, joilla olisi ollut juuri tämä puutiaisvälitteinen infektiosairaus.
– B. miyamotoi:n aiheuttamaan infektioon ei liity tyypillistä Lymen borrelioosin ensioiretta eli rengasihottumaa (Erythema migrans), mikä hankaloittaa tämän infektion tunnistamista. Venäjältä ja muutamasta muusta maasta näitä tapauksia on jo diagnosoitu, joten potilaita voi löytyä Suomestakin, puutiaistutkimuksessa mukana ollut tutkijalääkäri, dosentti Jukka Hytönen sanoo.
B. miyamotoi -bakteerin tiedetään siirtyvän aikuisista naaraspuutiaisista transovariaalisesti eli munien kautta toukkavaiheen puutiaisiin. Lymen borrelioosia aiheuttavat bakteerit eivät nykytietämyksen mukaan siirry tätä reittiä, joten puutiaisten toukkamuodot eivät levitä Lymen borrelioosia.
– B. miyamotoi:n esiintymistä on nyt ryhdytty tutkimaan ja sitä on viime vuosina löydetty useasta Euroopan maasta. On käytännössä varmaa, että tätä bakteeria löytyy Suomessa muualtakin kuin Seilin saarelta. Löytöjä tehtäneen sekä tavallisista puutiaisista että taigapunkeista. Nämä asiat selviävät tulevissa tutkimuksissamme, tutkimuksen kenttätyöt tehnyt ja puutiaisten ekologiasta väitöskirjaansa valmisteleva tohtorikoulutettava Jani Sormunen sanoo.
Suomesta ei ole vielä diagnosoitu potilaita, joilla olisi ollut juuri tämä puutiaisvälitteinen infektiosairaus.
– B. miyamotoi:n aiheuttamaan infektioon ei liity tyypillistä Lymen borrelioosin ensioiretta eli rengasihottumaa (Erythema migrans), mikä hankaloittaa tämän infektion tunnistamista. Venäjältä ja muutamasta muusta maasta näitä tapauksia on jo diagnosoitu, joten potilaita voi löytyä Suomestakin, puutiaistutkimuksessa mukana ollut tutkijalääkäri, dosentti Jukka Hytönen sanoo.
B. miyamotoi -bakteerin tiedetään siirtyvän aikuisista naaraspuutiaisista transovariaalisesti eli munien kautta toukkavaiheen puutiaisiin. Lymen borrelioosia aiheuttavat bakteerit eivät nykytietämyksen mukaan siirry tätä reittiä, joten puutiaisten toukkamuodot eivät levitä Lymen borrelioosia.
– B. miyamotoi:n esiintymistä on nyt ryhdytty tutkimaan ja sitä on viime vuosina löydetty useasta Euroopan maasta. On käytännössä varmaa, että tätä bakteeria löytyy Suomessa muualtakin kuin Seilin saarelta. Löytöjä tehtäneen sekä tavallisista puutiaisista että taigapunkeista. Nämä asiat selviävät tulevissa tutkimuksissamme, tutkimuksen kenttätyöt tehnyt ja puutiaisten ekologiasta väitöskirjaansa valmisteleva tohtorikoulutettava Jani Sormunen sanoo.
B. miyamotoi voi oleellisesti muuttaa Borrelia-bakteerien aiheuttamien infektioiden luonnetta tulevaisuudessa, joten sen esiintymisen kartoittaminen ja seuraaminen on nyt tärkeää. Lääkäreillä tulisi olla valmius tunnistaa B. miyamotoi -infektio mahdollisena puutiaisvälitteisenä sairautena. Laboratoriodiagnostiikka tämän infektion tunnistamiseksi on kehitteillä.
Joka neljäs aikuinen kantaa Borrelia-bakteeria
Tutkimus paljasti havumetsän puutiaisen (Ixodes ricinus) suosituimmaksi elinympäristöksi.
– Vastoin vanhoja uskomuksia puutiaisia esiintyi avoimilla alueilla, kuten niityillä ja laitumilla, vähemmän kuin havu- tai sekametsässä. Puutiaisten viihtyminen erityisesti mustikkatyypin havumetsässä on huono uutinen esimerkiksi marjastajille ja sienestäjille, Sormunen sanoo.
Kaikki tutkimuksessa vuonna 2012 tai sen jälkeen Saaristomereltä pyydetyt puutiaiset ovat olleet ns. tavallisia puutiaisia. Siperian puutiaisia eli taigapunkkeja (Ixodes persulcatus) ei ole vielä tavattu Varsinais-Suomessa.
– Puutiaisia pyydettiin Seilissä viikoittain toukokuusta syyskuuhun. Yhteensä saaliiksi tuli noin 2000 puutiaista. Laboratoriossa niistä määritettiin taudinaiheuttajia kuten Borrelia-suvun bakteereita ja puutiaisvälitteistä aivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta. Virusta ei näistä näytteistä kuitenkaan löytynyt, Sormunen kertaa tutkimuksen vaiheita.
Borrelia-bakteerin esiintyvyys (eli prevalenssi) oli aikuisvaiheen puutiaisilla noin 25 prosenttia ja nymfeillä eli esiaikuisilla noin 15 prosenttia. Puutiaisten toukista bakteereita ei löytynyt. Nämä luvut vastaavat muiden eurooppalaisten tutkimusten tuloksia. Yleisesti voidaan todeta, että noin joka neljäs aikuisvaiheen puutiainen kantaa Borrelia-bakteereita.
– Borrelia-bakteerien kirjo on moninainen. Eri bakteerikantojen yhteys Lymen borrelioosin eri oireisiin ja ilmenemismuotoihin on huonosti tunnettua, Hytönen sanoo.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Ticks and Tick-borne Diseases –julkaisusarjassa (doi:10.1016/j.ttbdis.2015.10.011)
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet