Suomalaiset geneetikot kertovat yleistajuisesti perinnöllisyystieteen nykysovelluksista
Tiistaina 1. joulukuuta Turun yliopistossa pidetään pienoissymposio, jonka esitelmissä suomalaiset tutkijat kertovat esimerkkejä perinnöllisyystieteen soveltamisesta tämän hetken tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Aiheina ovat lajien ympäristöön sopeutuminen, sosiaalinen evoluutio sekä DNA-tunnistaminen oikeusgenetiikassa.
Turun yliopiston tiedote 27.11.2015
Perinnöllisyystiedettä 150 vuotta Mendelin töiden jälkeen -tapahtuma pidetään tiistaina 1.12.2015 klo 16.15 alkaen Turun yliopistossa Caloniassa (luentosalissa 3, osoite Vänrikinkatu 2). Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Pienoissymposio järjestetään tunnetun perinnöllisyystieteilijän Gregor Mendelin ajatusten 150-vuotisen historian kunniaksi. Vuonna 1865 Mendel esitti, että kahden keskenään lisääntyvän yksilön ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle elementteinä, jotka jälkeläisissä ryhmittyvät uudelleen ja antavat näin mahdollisuuden uudenlaisten ominaisuusyhdistelmien synnylle. Nykyään Mendelin mainitsemia elementtejä kutsutaan geeneiksi ja Mendeliä itseään pidetään hyvästä syystä perinnöllisyystieteen uranuurtajana.
Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Esitelmiä voi tulla kuulemaan myös yksittäin. Tilaisuuden järjestää Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura.
Tilaisuuden ohjelma:
16.15–16.20 Kalle Ruokolainen, pienoissymposion avaus
16.20–16.50 Hannu Mäkinen: "Miten ilmiasuun vaikuttavia geenejä kartoitetaan?"
16.50–17.20 Heikki Helanterä: "Darwinin ongelma ja muurahaisten geenit"
17.20–17.40 Kahvitauko
17.40–18.10 Jukka Palo: "Oikeusgenetiikka – perinnöllisyystiede yhteiskunnan ja ihmisoikeuksien palveluksessa"
Taustatietoa esitelmöijistä:
Hannu Mäkinen työskentelee tutkijana Turun yliopistossa lajien perinnöllistä ympäristöön sopeutumista tutkivassa ryhmässä. Hänen erityiset kiinnostuksen kohteensa ovat lohikalojen luonnonsuojelugenetiikka ja empiirisen genetiikan menetelmät.
Heikki Helanterä on akatemiatutkija biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikössä Helsingin yliopistossa. Tutkimuskohteena on sosiaalinen evoluutio sen monissa ilmenemismuodoissa, mutta suurin kiinnostus kohdistuu muurahaisiin. Tutkimustyössään hän yhdistelee genetiikan ja käyttäytymisekologian menetelmiä sekä teoreettisia työkaluja.
Jukka Palo on Helsingin yliopiston oikeusbiologian laboratorion johtaja. Oikeusgeneettisen rutiinityön ohella hän on osallistunut mm. suuronnettomuuksien ja rikosten uhrien DNA-tunnistamiseen Suomessa ja maailmalla. DNA-merkkien avulla hän on myös tutkinut pienten ja eristyneiden populaatioiden historiaa, pääasiallisina tutkimuskohteinaan saimaannorppa ja suomalaismiehet.