Suomalais-amerikkalaisen tutkimusyhteistyön tuloksena löytyi uusi neuropaattisen kivun hoitomuoto
Neuropaattinen kipu on kroonista, patologista kipua, joka jatkuu vielä kivun aiheuttajan poistamisen jälkeenkin. Kipua aiheuttavat muun muassa hermosolujen vaurioituminen sekä syöpälääkkeet. Turun biotekniikan keskuksen ja amerikkalaisen Indiana University Bloomingtonin tutkimusryhmien yhteistyön tuloksena on kehitetty uudenlainen hoitomuoto, joka vaikuttaisi katkaisevan useisiin neuropaattisen kivun muotoihin liittyviä kehon viestinvälitysketjuja.
Turun yliopiston tiedote 4.5.2018
Neuropaattinen kipu on erittäin yleistä ja se koskettaa maailmanlaajuisesti jopa 5–10 % väestöstä. Siihen ei ole tällä hetkellä olemassa parannuskeinoja tai tehokkaita hoitomuotoja. Lisäksi kemoterapian aiheuttama kipu voi olla niin rajua, että osa syöpäpotilaista lopettaa hoidon, ja sairaudesta parantuneiden elämänlaatu heikkenee merkittävästi.
Aiemmin on tiedetty, että patologisen kivun laukaisee biologinen signaalinvälitysketju, joka aktivoituu eksitatiivisen välittäjäaine glutamaatin kiinnittyessä NMDA-reseptoreihin. Prosessi aktivoi neuronaalisen typpioksidisyntaasientsyymin (nNOS), jonka tuottama typpioksidikaasu vaikuttaa poikkeavan kivun tuntemiseen.
Kokeellisilla lääkkeillä, jotka on kehitetty joko NMDA-reseptorin tai nNOS-entsyymin estämiseen, voi kuitenkin olla sietämättömiä sivuvaikutuksia, kuten muistihäiriöitä tai motorisia toimintahäiriöitä.
Tuloksista apua uusien kipulääkkeiden kehittämiseen
Turun biotekniikan keskuksen ja amerikkalaisen Indiana University Bloomingtonin tutkijat ovat nyt osoittaneet, että eräs kokeellinen molekyyli vähentää joko hermovauriosta tai yleisestä kemoterapialääkkeestä aiheutuvaa neuropaattista kipua jyrsijöillä.
Suomalainen tutkimusryhmä onnistui kehittämään molekyylin havaittuaan, että nNOSin adaptoriproteiini NOS1AP käynnistää useita biologisia signaalinvälitysketjuja, jotka liittyvät poikkeavaan glutamaatin välittymiseen, kuten neuropaattiseen kipuun. Indiana Universityn tutkimusryhmä puolestaan osoitti, että turkulaisen tutkimusryhmän nNOSin ja NOS1APin välistä signaalinvälitystä estämään kehitetty kokeellinen molekyyli vähensi kahta neuropaattisen kivun muotoa jyrsijöillä. Nämä kivun muodot kehittyvät joko kemoterapeuttisen vaikuttavan aineen, paklitakselin, tai hermovaurion seurauksena.
Hoito myös häiritsi kipureseptorisen välittymisen markkereita selkäytimessä, kun koelääkettä testattiin hiirillä. Merkittävää oli, että NOS1AP-inhibiittori ei aiheuttanut aiempien suoraan NMDA-reseptoreihin kohdistuvien kokeellisten molekyylien yhteydessä havaittuja tyypillisiä motorisia sivuvaikutuksia.
– Merkittävä tulos on, että signaalinvälitystä estävä kemikaali ei aiheuttanut aikaisemmissa kokeissa havaittuja negatiivisia sivuvaikutuksia. Tutkimuksemme viittaavat siihen, että nNOS–NOS1AP-vuorovaikutuksen paikkaa ei ole aiemmin hyödynnetty kivunhoidossa, professori Andrea Hohmann Indiana University Bloomingtonista selittää.
Tulokset viittaavat siihen, että NOS1AP-proteiinista saattaa olla uudenlaista hyötyä tehokkaampien neuropaattisen kivun hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehittämisessä.
– NOS1AP-proteiinista tarvitaan kuitenkin vielä tarkempia tutkimuksia, jotta sitä voidaan parhaiten estää lisäämästä kroonista kipua, erikoistutkija Michael Courtney Turun yliopistosta huomauttaa.
Tutkimusta rahoittaa National Institutes of Health’s National Cancer Institute ja sitä johtavat yhteisesti Andrea Hohmann Indiana Universityssa ja Michael Courtney Turussa.
Tutkimustulokset on esitelty Pain-aikakausjulkaisussa.
Lisätietoja:
erikoistutkija Michael Courtney, Turun yliopisto, +358 50 464 9827, michael.courtney@utu.fi
professori Andrea Hohmann, Indiana University Bloomington, +1 706 296 4648, hohmanna@indiana.edu