Seminaari kuohunnan ja radikalismin vuodesta 1968 perjantaina 20.4.
Prahan kevät, Martin Luther Kingin murha, Vietnamin sota, feministien, pasifistien, opiskelijoiden ja työläisten esiinmarssi. Viidenkymmenen vuoden takaista ”hullua” vuotta lähestytään moninaisella otteella muun muassa muistojen, valokuvien, musiikin, elokuvien ja politiikan kautta Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen seminaarissa Toivon ja raivon vuosi 1968.
Turun yliopiston tiedote 16.4.2018
Toivon ja raivon vuosi 1968
Aika: perjantai 20.4.2018 klo 10–18
Paikka: Janus-sali, Artium, Sirkkalan kampus (Kaivokatu 12a, Turku)
Seminaariin sisältyy myös ilta- ja oheisohjelmaa. Seminaarin kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen seminaari kokoaa yhteen historian niin kutsutun ”hullun vuoden” eri äänet.
– Pysähdymme pohtimaan viidenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia erilaisista kulttuurisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista toivon ja raivon teemojen kautta. Päivän ja siihen liittyvien oheistapahtumien aikana vuotta 1968 lähestytään monesta näkökulmasta niin muistojen, valokuvien, musiikin, elokuvien kuin politiikankin kautta, kertoo seminaarin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki.
Vuosi 1968 muutti maailmaa
Käsitteeseen ”hullu vuosi” liitetään monenlaisten yhteiskunnallisten liikkeiden esiinmarssi liberaaleista konservatiiveihin.
– Muun muassa feministit, pasifistit, opiskelijat ja työläiset pyrkivät tuomaan äänensä kuuluviin ja ottamaan kantaa maailman tilanteeseen. Maailmaa kuohuttivat Prahan kevät, Martin Luther Kingin murha ja esimerkiksi Vietnamin sota. Kuohunnan ja radikalismin vuosi oli käännekohta myös konservatiiveille, Leskelä-Kärki kuvailee.
Kulttuurin saralla erityisesti populaarimpi musiikki ja taide toimivat väylinä keskustella arvoista ja ottaa kantaa sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Kaiken kaikkiaan vuotta on pidetty merkittävänä maailmaa muuttaneena käännekohtana.
Toivon ja raivon vuoden tapahtumat ja niiden kaiut maailmalla ja Suomessa
Kuvaa “hullusta vuodesta” on käytetty muun muassa politiikan ja kulttuurin saralla eri tarkoituksiin.
– On tärkeää pohtia, miksi juuri vuosi 1968 on saanut kaltaisensa maineen aikalaisten sekä jälkipolvien silmissä. Minkä vuoksi ja miten yksi vuosi koetaan ja muistetaan niin tunteikkaalla tavalla toivosta raivoon, Leskelä-Kärki kiteyttää.
Seminaarin esitelmissä tutkijat tarkastelevat muun muassa vuoden 1968 tapahtumia itäisessä Euroopassa, Italiassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa mutta myös kotimaan kamaralla. Päiväohjelman päättää feminismiä ja sen vaiheita viiden vuosikymmenen aikana tarkasteleva paneelikeskustelu.
Seminaari on jatkoa kulttuurihistorian järjestämille huhtikuisille teemaseminaareille, joissa on käsitelty erilaisia historian traumaattisiakin murroskohtia aina Vietnamin sodasta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen.
Elokuvailta Kirjakahvilassa
Seminaarin iltaohjelmaa vietetään Kirjakahvilassa klo 19.30 alkaen. Silloin esitetään elokuvakooste Noin 68 – hullun filmin vuodet, josta alustaa koosteen kokoaja, tutkija Ilkka Kippola. Elokuvailta toteutetaan yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Kinokoplan kanssa.
Oheisohjelma täyttää Turun illan keskiviikkona 18.4.
Keskiviikkona Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastossa (vanhan kirjastotalon 2. krs, Linnankatu 2) kuunnellaan klo 17 alkaen vuoden 1968 hittejä ”1968: toivekappaleiden hippimittari” -tapahtumassa.
Kello 19 alkaen esitetään Bar Ö:ssä (Linnankatu 7) Risto Jarvan elokuva Ruusujen aika (1969).
Seminaarin kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
>> Toivon ja raivon vuosi 1968 – seminaari-, ilta- ja oheisohjelma: https://1968seminaari.wordpress.com/blogi/ohjelma/
Lisätietoja:
Maarit Leskelä-Kärki, maales@utu.fi