Sanalistatesti paljastaa muistisairausriskin
Seulontatesteillä voidaan kartoittaa muistisairautta, mutta niiden perusteella on vaikeampi havaita varhaisia muutoksia muistissa ja muissa aivojen tiedonkäsittelyn toiminnoissa. Turun ja Helsingin yliopistojen kaksostutkimuksen tulokset osoittavat, että muistiseulontatestin perusteella kognitiivisesti terveet henkilöt, joiden kaksossisarus oli kognitiivisesti heikentynyt, suoriutuivat vertailuhenkilöitä heikommin sanalistan oppimistehtävässä. Tulos viittaa siihen, että samassa perheessä kasvaneilla sisaruksilla on yhteisten geneettisten tekijöiden lisäksi yhteisiä kokemuksia ja ympäristötekijöitä, jotka voivat olla muistisairaudelle altistavia tai siltä suojaavia. Tulokset tukevat seulontatestejä tarkemman kartoittamisen tärkeyttä arvioitaessa muistisairauden riskiä.
Turun yliopiston tiedote 26.10.2018
Suomessa sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä muistisairauteen. Muistisairaudet johtavat usein dementiaan, jolla tarkoitetaan kognitiivisten toimintojen heikentymistä siinä määrin, että kyky itsenäiseen elämiseen on heikentynyt. Alzheimerin taudille, joka on yleisin dementiaan johtava muistisairaus, on tyypillistä uuden oppimisen vaikeus ja lähimuistin heikentyminen. Nämä aivojen tiedonkäsittelyn eli kognition osa-alueet heikkenevät vähitellen ja niiden kartoittamiseen tarvitaan karkeita muistiseuloja tarkempia testejä.
Geneettiset tekijät voivat lisätä muistisairauden riskiä, mutta perheessä kulkevan riskin vaikutusta terveiden henkilöiden kognitioon ei tunneta kovin hyvin. Perheet jakavat yhteisten geeniensä lisäksi yhteisiä kokemuksia ja ympäristötekijöitä.
Yhä suurempi määrä ihmisiä saavuttaa iän, jolloin riski muistisairauden ilmenemiseen on suuri. Kohonneen muistisairausriskin tunnistaminen on tärkeää, jotta sairastumisriskin alentaminen ja sairauteen johtavien muutosten hidastaminen olisi mahdollista. Vaikka vielä tällä hetkellä ei tunneta taudinkulkua pysäyttäviä lääkkeitä, sairastumisriskiin voi todennäköisesti vaikuttaa elintavoilla.
Muistisairauksien syntyyn vaikuttavat ympäristö- ja perintötekijät
Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimuksen perusteella sanalistatestiä voidaan mahdollisesti hyödyntää muistisairausriskin tunnistamisessa. Kognitiivisesti terveiden henkilöiden, joiden kaksossisaruksella oli haastattelun perusteella dementiatasoinen kognitiivinen heikentyminen, havaittiin suoriutuvan keskimäärin heikommin sanalistan oppimisesta kuin vertailuhenkilöiden.
Vertailuhenkilöinä olivat kaksoset, joiden molemmat kaksossisarukset olivat kognitiivisesti terveitä. Tutkimukseen osallistuneista kaksospareista 101 parissa, joista 31 olivat identtisiä ja 66 epäidenttisiä, sisarukset erosivat selvästi toisistaan dementiaseulonnan perusteella.
– Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin geneettisten ja ympäristötekijöiden osuutta sanalistatehtävässä suoriutumisessa vertailemalla identtisten ja epäidenttisten kaksosten samankaltaisuutta. Sanalistatehtävän periytyvyysaste oli 0.37, eli noin kolmannes sanalistatehtävässä esiintyvistä eroista johtui yksilöiden välisistä geneettisistä eroista, kertoo akatemiatutkija Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.
Yksinkertainen testi paljastaa perheittäisen riskin
Tutkimus perustui suomalaiseen kaksosaineistoon, jossa kaksosia on seurattu kyselytutkimuksilla heidän keski-iästään alkaen. Kognitiivista suoriutumista tarkasteltiin tutkimuksessa dementian seulontaan tarkoitetulla puhelinhaastattelulla sekä kymmenen sanan listan oppimistehtävällä vuosien 1999 - 2017 välillä, jolloin kaksoset olivat keskimäärin 74-vuotiaita. Yhteensä tutkimukseen osallistui yli 4 000 kaksosta.
– Tutkimuksessa käytettiin yksinkertaista testiä, jossa sanalista esitettiin vain kerran, minkä jälkeen henkilöä pyydettiin luettelemaan mahdollisimman monta sanaa. Silti näimme, että keskimääräinen suoritus erosi suuremman perheittäisen riskin omaavilla, kertoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tohtorikoulutettava Noora Lindgrén Turun yliopistosta.
– Havaitsemamme yhteys heikomman sanalistan oppimisen ja suuremman perheittäisen riskin välillä oli kuitenkin melko pieni. Lisäksi monet eri altistavat ja suojaavat tekijät vaikuttavat sairastumisprosessiin, eikä sairastumisriskiä pysty ennustamaan yksilötasolla pelkästään yksittäisen oppimistehtävän avulla, Lindgrén lisää.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.
Julkaisu: Lindgren N, Kaprio J, Rinne JO, Vuoksimaa E. Immediate verbal recall and familial dementia risk: population-based study of over 4000 twins. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 12.10.2018. doi: 10.1136/jnnp-2018-319122.
Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Noora Lindgrén, PET-keskus, Turun yliopisto, nhsalm@utu.fi, p. +358 44 562 1586
Akatemiatutkija Eero Vuoksimaa, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto, p. 029 412 7586