Sademetsistä paljastui loispistiäisten tuntematon monimuotoisuus
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden johtamassa hankkeessa selvitettiin loispistiäisten monimuotoisuutta eri puolilla maapalloa. Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä. Niiden tutkimus on tärkeää koko maapallon lajirikkauden ymmärtämiseksi. Lajimäärä oli korkeimmillaan Perun Amazoniassa. Suurin osa sieltä löytyneistä loispistiäislajeista, noin 75%, on tieteelle tuntemattomia. Kansainvälisen tutkimusryhmän tulokset julkaisi Insect Conservation and Diversity.
Turun yliopiston tiedote 27.12.2017
Maapallon luonnon monimuotoisuus tunnetaan heikosti. Tieteelle tuntemattomia eläin- ja kasvilajeja löytyy vielä erityisesti valtameristä ja lähellä päiväntasaajaa sijaitsevista sademetsistä. Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä.
– Loispistiäiset ovat hämmästyttävän lajirikkaita. Ne ovat mahdollisesti lajirikkain maapallolla koskaan elänyt eläinryhmä. Jos haluamme selvittää maapallon kokonaislajimäärän, meidän tulee ymmärtää nykyistä paremmin loispistiäisten monimuotoisuus. Tämä on haastavaa, sillä suuri osa lajeista on harvinaisia. Ne ovat mielenkiintoisia myös biologialtaan. Valtaosa loispistiäisistä munii munansa toisten hyönteis- tai hämähäkkilajien nuoruusvaiheisiin, kertoo tutkimusta vetänyt tutkimusjohtaja Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistosta.
Viime viikolla ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin loispistiäisten lajimääriä eri puolilla maapalloa. Kysymys on erityisen mielenkiintoinen, koska loispistiäisten on oletettu olevan lajirikkaimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Uuden tutkimuksen mukaan päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevien trooppisten sademetsien loispistiäislajisto on kuitenkin poikkeuksellisen monimuotoinen ja tuntematon.
Uusi tutkimus pohjautuu ainutlaatuiseen laajaan aineistoon, jonka keräämiseksi tutkimusryhmä on tehnyt vuosien ajan kenttätöitä esimerkiksi Amazoniassa ja Afrikassa.
– Uudessa tutkimuksessa löysimme ennätyksellisen korkean lajimäärän Perun Amazoniasta. Valtaosa, noin 75 prosenttia, löytämistämme lajeista on vielä tieteelle tuntemattomia. Keskitymme parhaillaan näiden lajien kuvaukseen ja nimeämiseen. Uusien lajien lisäksi tutkimus on paljastanut tieteelle tuntemattomia loispistiäissukuja, jotka odottavat tieteellistä kuvaustaan, Sääksjärvi kertoo.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvaavat vuosittain jopa kymmeniä tieteelle uusia lajeja.
– Tunnemme luonnon monimuotoisuuden vielä todella huonosti. Samanaikaisesti lajeja häviää ihmisen toimesta yhä kiihtyvällä vauhdilla. Se on pelottavaa, Sääksjärvi sanoo.
Lisätietoja:
Ilari E. Sääksjärvi, tutkimusjohtaja, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö
p. 040 5460976, ileesa@utu.fi
Kuvat:
1. Suomalaiset hyönteistutkijat ovat työskennelleet Amazoniassa jo vuosien ajan Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualueella, jossa kasvaa äärimmäisen uhanalaisia valkoisen hiekan sademetsiä. Kuva: Ilari E. Sääksjärvi
Kuvalinkki https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/valkoisen_hiekan_metsaa.jpg
2. Pimpla molesta on suurikokoinen trooppinen loispistiäislaji, joka elää erityisesti Väli-Amerikan sademetsissä. Kuva: Ilari E. Sääksjärvi
Kuvalinkki https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/pimpla_molesta.jpg
