Ruokailu saa ruskean rasvan toimimaan
Ruskean rasvan merkitys aineenvaihdunnassa on selventynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun toiminnallisen PET-kuvantamisen avulla on pystytty osoittamaan, että ihmisilläkin on toimivaa ruskeaa rasvaa. Kylmä on yksi tehokkaimmista ruskean rasvan aineenvaihduntaa aktivoivista tekijöistä, ja jyrsijöillä myös ruokailun on osoitettu herättävän ruskean rasvan toimintaan. Pitkään on kuitenkin kiistelty siitä, vaikuttako ruokailu samoin myös ihmisillä. Turun valtakunnallisen PET-keskuksen tutkijat ovat nyt osoittaneet ruokailun lisäävän kudoksen hapenkulutusta myös ihmisillä – jopa yhtä paljon kuin kylmäaltistuksen aikana.
Turun yliopiston tiedote 15.6.2018
Kylmäaltistus koetaan usein epämiellyttävänä, ja siksi suurin osa ihmisistä välttää kylmälle altistumista. Ruskea rasva, jota ihmisillä sijaitsee solisluiden yläpuolella, aktivoituu kylmässä ja sen aineenvaihdunta moninkertaistuu kylmäaltistuksen aikana. Aktiivisesti toimiva ruskea rasva on yhteydessä metaboliseen terveyteen. Henkilöillä, joilla ruskea rasva on aktiivinen, on havaittu olevan suotuisampia verensokeri- ja rasvapitoisuuksia kuin niillä, joilla ruskea rasva toimii laiskasti.
Ruskean rasvan yksi perustehtävistä on lämmöntuotanto. Lämpöä tuotetaan luonnollisesti kylmässä ympäristössä, mutta myös aterioinnin on eläinkokeiden perusteella osoitettu lisäävän lämmöntuotantoa ruskeassa rasvassa. Suorat menetelmät tämän osoittamiseksi ihmisillä puuttuvat laajalti, mutta Turun PET-keskuksessa on mahdollisuus kajoamatonta kuvantamista hyödyntäen mitata hapenkulutusta kudoksessa.
– Ruskean rasvan tutkimus ihmisillä on osoittautunut äärimmäisen mielenkiintoiseksi ja lukuisia perusasioita on vielä osittain hämärän peitossa tämän kudoksen toiminnassa. Valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turussa on erinomaiset edellytykset tehdä tämän tyyppistä tutkimusta – monialainen osaajajoukko ja innovatiivinen tutkimusympäristö ovat edesauttaneet merkittävien löydösten havaitsemista ja julkaisua kansainvälisesti arvostetuissa tiedelehdissä, tutkimusta johtanut dosentti Kirsi Virtanen Turun PET-keskuksesta kertoo.
Ruskean rasvan hapenkulutus lisääntyy ruokailun jälkeen
Tutkimuksessa tutkituille vapaaehtoisille henkilöille tarjottiin tavallinen, tasapainoinen ateria, joka sisälsi kasvislasagnea, salaattia, leipäviipaleen ja levitteen sekä lasin maitoa. Ruokailun jälkeen tehtiin PET-kuvaus ruskean rasvan alueelle ja mitattiin kudosten hapenkulutus ja verenvirtaus. Kuvaus toistettiin kylmäaltistuksen aikana.
– Tutkimuksessa havaitsimme, että ruskean rasvan hapenkulutus lisääntyi yhtä merkittävästi aterian jälkeen kuin kylmäaltistuksessakin. Tämä viittaa siihen, että ruokailun jälkeen ruskeassa rasvassa käynnistyvät solun lämmöntuotantoon liittyvät mekanismit.
Ruokailun jälkeen elimistössämme on kohtalainen hormonimyrsky. Insuliini on yksi ihmisen merkittävimmistä hormoneista. Sen tehtävänä on ruokailun jälkeen ohjata ravintoaineet, sokeri ja rasvat, pois verenkierrosta poltettavaksi kohdekudoksissa. Ruokailun jälkeiseen aineenvaihdunnan säätelyyn ruskeassa rasvakudoksessa osallistuvat lisäksi useat rasva-aineenvaihduntaan osallistuvat geenit, joiden ilmentymistä mitattiin suoraan näytepaloista.
– Sen lisäksi, että pystyimme ensimmäistä kertaa osoittamaan suoraan ruokailun lisäävän ruskean rasvan toimintaa, voi löydöksellä olla myös merkitystä säännöllisen ateriarytmin kannalta. Kun aktivoimme ruskeaa rasvaa säännöllisen aterioinnin tai kylmäaltistuksen avulla, se pysyy hyvin toimivana ja pystyy aktiivisena huolehtimaan osaltaan aineenvaihdunnan tasapainosta, Virtanen arvioi.
>> Artikkeli on julkaistu Cell Metabolism -tutkimusjulkaisussa
Lisätietoja: dosentti Kirsi Virtanen, 0407626564, kirsi.virtanen@utu.fi