Ruokahävikistä sinilevälauttoja Saaristomerelle?
Mikä yhteys on Saaristomeren rehevöitymisellä ja ruokahävikillä? Miten yksittäinen matkailija voi vaikuttaa sinilevälauttojen ehkäisyyn ja vesistöjen tilaan? Näihin kysymyksiin tartutaan käytännön toimenpitein hallituksen kärkihankkeen pilottikohteissa Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo.
Turun yliopiston tiedote 22.2.2018
Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemän kuluttajakyselyn (n=133) mukaan 60 % matkailijoista kokee sinilevän ja vesistöjen rehevöitymisen vaikuttaneen negatiivisesti omaan vapaa-ajanviettoon Saaristomerellä.
– Yli kaksi kolmasosaa vastaajista ei kuitenkaan ymmärrä ruokahävikin ja rehevöitymisen välistä yhteyttä. On mielenkiintoista huomata, että suurin osa matkailijoista ei tiedosta oman käyttäytymisensä vaikutusta lähivesiin, Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa) -hankkeen projektipäällikkö Leena Erälinna kertoo.
SaaRa-hanke kiinnittää Saaristomeren matkailijoiden huomiota omaan kulutuskäyttäytymiseen ja jätteiden lajitteluun. Huomiota lisätään eritoten ruokahävikin tuomiin haasteisiin saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö erityisen herkkää.
– Ruokahävikki on keskeinen haaste myös Seilin ja Örön matkailukohteissa. Saaristomeren ainutlaatuinen luonto houkuttelee yhä enenevissä määrin matkailijoita saaristoon, minkä vuoksi on tärkeää miettiä yhdessä asiakkaiden kanssa keinoja Saaristomeren hyvinvoinnin parantamiseksi, sanoo saaristomatkailuyritys Triton Marinin Örön ja Seilin kohteista vastaava kehityspäällikkö Heli Annala.
Kestäviä ratkaisuja Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi
Ruokahävikki on iso haaste koko suomalaisessa ruokaketjussa. Kaiken kaikkiaan syömäkelpoista ruokaa heitetään vuodessa roskiin 400 miljoonaa kilogrammaa yhteensä noin 450 miljoonan euron arvosta. Jokainen suomalainen heittää vuodessa keskimäärin 24 kilogrammaa syömäkelpoista ruokaa hukkaan.
SaaRa-hankkeen keskeisenä tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen kolmanneksella Saaristomeren pilottikohteissa. Lisäksi hankkeessa kehitetään ruokahävikin kompostointia matkailukohteissa ja ennen kaikkea siitä syntyvän ravinnerikkaan kompostimullan hyödyntämistä erilaisin tuotteistetuin keinoin.
– Matkailukohteiden ruokahävikin ja biojätteen erilliskeräys on vielä osin puutteellista eikä ravinteita saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Hankkeessa etsitäänkin kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan välttää resurssien tuhlaus, kertoo projektipäällikkö Anna von Zweygbergk Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Toimenpiteiden avulla Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä, Örössa, Seilissä, Nauvossa ja Jurmossa, pystytään toteuttamaan ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti. Näin vältytään matkailun mukanaan tuomalta ravinnekuormitukselta.
Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. SaaRa-hanketta toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry sekä hanketta koordinoiva Turun yliopiston Brahea-keskus. SaaRa toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.
Lisätietoja:
Leena Erälinna
Turun yliopiston Brahea-keskus
p. 040 6847450, leena.eralinna@utu.fi
Heli Annala
Triton Marin Oy
p. 045 881 5650, heli@tritonmarin.fi
Anna von Zweygbergk
Pidä Saaristo Siistinä ry
p. 0404589156, anna.zweygbergk@pssry