Rankka intervalliharjoittelu voi soveltua myös diabeetikoille
Turun yliopiston tutkijat selvittivät, miltä tehokas kovatehoinen intervallitreeni tuntuu henkilöistä, jotka sairastavat tyypin 2 diabetestä eivätkä harrasta liikuntaa. Ensimmäisillä kerroilla häijyltä tuntuvaan intervallitreeniin tottuu jo muutaman treenikerran aikana.
Turun yliopiston tiedote 18.9.2017
Turun yliopistossa Kari Kalliokosken ja Jarna Hannukaisen johdolla tehty tutkimus osoittaa, että terveyden kannalta tehokas kovatehoinen intervallitreeni, HIIT, tuntuu huomattavasti raskaammalta ja epämiellyttävämmältä kuin perinteinen kestävyysharjoittelu aikuisista, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta tai esidiabetesta.
– HIIT-harjoitteluun kuitenkin tottuu nopeasti: jo muutaman treenikerran jälkeen positiiviset tuntemukset HIIT-treenin jälkeen kääntyivät nousuun ja stressin tunne puolestaan laskuun. Tulokset voivat kannustaa jatkamaan alussa hyvin raskaalta tuntuvaa liikuntaharrastusta, jonka osoitimme aiemmassa saman ryhmän tutkimuksessa parantavan sokeriaineenvaihduntaa tehokkaasti, sanoo tohtorikoulutettava Tiina Saanijoki Turun PET-keskuksesta.
Tutkimuksessa havaittiin, että harjoituksen kuormittavuus ja vastenmielisyys lisääntyivät niin kestävyys- kuin HIIT-harjoituksen aikana, mutta merkitsevästi enemmän HIIT-harjoituksessa. Etenkin treenijakson alussa HIIT-harjoitus lisäsi myös koehenkilöiden kokemaa stressiä ja kivuliaisuutta sekä vähensi positiivisia tuntemuksia ja tyytyväisyyttä heti treenin jälkeen mitattuna enemmän kuin kestävyysharjoittelu.
Harjoitusjakson myötä molemmilla treenimuodoilla kuormittavuus ja vastenmielisyys vähenivät, ja jo muutaman treenikerran kuluessa HIIT-treenin jälkeiset positiiviset tuntemukset ja tyytyväisyys kohosivat, ja stressi lieventyi samalle tasolle kuin kestävyysharjoittelussa. Tunnemuutosten vauhdikas positiivinen kehitys kertoo nopeasta fyysisestä ja henkisestä sopeutumista säännöllisesti toistuvaan liikuntaharjoitteluun.
− Aikaa säästävä HIIT endorfiiniryöppyineen on houkutteleva treenivaihtoehto nykypäivän kiireisille ihmisille. Tehokkaan HIIT-harjoituksen voi verryttelyineen suorittaa alle puolessa tunnissa. Mutta ollakseen tehokas lyhyt treeni edellyttää huomattavan kovaa treenitehoa, joka useimmista tuntuu erittäin pahalta. Diabetes saattaa osaltaan vielä lisätä uupuneisuuden tuntemuksia ja liikunnan rasittavuutta. Liikunnan aikaansaamat negatiiviset tuntemukset voivat lopahduttaa orastavan treeni-innon lyhyeen, Saanijoki sanoo.
Sokeriaineenvaihdunnan tai kestävyyskunnon kannalta ei näytä olevan merkitystä sillä, tekeekö perinteistä kestävyysharjoittelua vai muutamia täysivauhtisia spurtteja sen sijaan. Todellisuudessa kuitenkaan harva ihminen viitsii säännöllisesti harrastaa sellaista liikuntaa, joka tuntuu kamalalta.
− On kiinnostavaa, että harjoitusjakson alun hyvin negatiiviset tuntemukset HIIT-treenin aikana ja sen jälkeen helpottuivat jo muutamassa treenikerrassa. Tämä osoittaa, että liikuntavaihtoehtona HIIT voi soveltua myös diabeetikoille, dosentti Kari Kalliokoski Turun PET-keskuksesta kertoo.
− HIIT on rankka laji ja vaatii motivaatiota. Jos on aloittelija liikunnan saralla ja aikaisemmat liikuntakokemukset ovat kovin negatiivisia, suosittelen aloittamaan lempeämmästä harjoittelumuodosta maltillisella intensiteetillä. Se tuottaa useimmille mielihyvää, mikä on erittäin tärkeää liikunnallisen elämäntavan opettelussa. Jos puolestaan tykkää todella haastaa itseään, voi hyvin tehdä HIIT-treeniä. Jatkuvuuden kannalta tärkeintä on löytää omalle luonteenlaadulleen sopiva treeni-intensiteetti ja mieluisimmat lajit, jatkaa Saanijoki.
Tutkimuksessa verrattiin HIIT-treenin ja perinteisen kestävyysharjoittelun aiheuttamia tunnemuutoksia aikuisilla, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta. Treenijakso sisälsi kuusi valvottua harjoituskertaa, joissa koehenkilöt arvioivat liikunnan rasittavuutta ja miellyttävyyttä harjoituksen aikana ja sen jälkeen kyselymittareiden avulla.
Tulokset julkaistiin Medicine and Science in Sports and Exercise -tiedelehdessä elokuussa 2017: http://journals.lww.com/acsm-msse/Abstract/publishahead/Affective_Adaptation_to_Repeated_SIT_and_MICT.97122.aspx
Lisätietoja:
Tiina Saanijoki, +358 2 313 2865, tiina.saanijoki@utu.fi
Kari Kalliokoski, +358 2 313 2782, kari.kalliokoski@utu.fi
Jarna Hannukainen, +358 2 313 1878, jarna.hannukainen@tyks.fi
Aiempi tutkimus: HIIT vapauttaa endorfiineja aivoissa
Tutkimustulokset julkaistiin heinäkuussa 2017 Neuropsychopharmacology -lehdessä http://www.nature.com/npp/journal/vaop/ncurrent/full/npp2017148a.html
Aiempi tutkimus: HIIT parantaa diabeetikoiden sokeriaineenvaihduntaa
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/sms.12875/abstract