Pyydystetyt norsut elävät vankeudessa lyhyemmän elämän
Luonnosta pyydystettyjen Myanmarin työnorsujen kuolleisuus on vankeudessa syntyneisiin työnorsuihin verrattuna suurempi vielä vuosia pyydystyksen jälkeen, ja ne elävät monta vuotta lyhyemmän elämän. Asia selviää Turun yliopiston tutkijatohtorin Mirkka Lahdenperän johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän tuoreesta tutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä.
Turun yliopiston tiedote 7.8.2018
Joka vuosi luonnosta pyydystetään valtava määrä eri eläimiä ihmisten käyttötarkoituksia varten. Osa eläimistä elää vankeudessa terveemmän ja pidemmän elämän sekä tuottaa enemmän jälkeläisiä kuin villeinä elävät lajitoverinsa. Toiset lajit, kuten norsut, selviytyvät vankeudessa huonommin; eläintarhoissa elävien norsujen kuolleisuus on paljon suurempi kuin villeinä elävillä lajitovereillaan.
– Nämä vertailut eivät kuitenkaan kerro, miten luonnosta pyydystäminen itsessään vaikuttaa norsujen elinkaareen, vaan ne kuvaavat lähinnä, miten eläintarhojen ja luonnon olot eroavat esimerkiksi ravinnon, sosiaalisen ympäristön, liikkumismahdollisuuksien ja tautitilanteen suhteen, tutkimuksen vetäjä Mirkka Lahdenperä sanoo.
Myanmarin työnorsut työskentelevät päivisin ja kulkevat vapaana öisin
Turun yliopiston ja Berliinin Leibniz-instituutin (IZW, Leibniz Institute for Zoo and Wildlife Research in Berlin) tutkimusryhmä selvitti luonnosta pyydystämisen pitkäaikaisvaikutuksia norsujen elinikään. Tutkimusryhmällä oli käytössään runsaan sadan vuoden aikana kerätty, yli 5000 Myanmarin tiikkipuuteollisuuden käyttämää työnorsua koskeva aineisto.
– Myanmarissa vankeudessa syntyneet työnorsut ja luonnosta pyydystetyt norsut työskentelevät ja elävät rinta rinnan samanlaisissa oloissa. Tämä ainutlaatuinen tilanne mahdollistaa näiden kahden norsuryhmän vertailun eivätkä esimerkiksi erilainen ruokavalio tai liikkumismahdollisuudet vaikuta tuloksiin, selittää tutkija Alexandre Courtiol.
Villejä norsuja pyydystetään lassoamalla, rauhoittamalla tai ottamalla kiinni koko lauma samalla kertaa. Kaikki norsut kesytetään ja koulutetaan ennen kuin ne aloittavat työskentelyn puuteollisuuden hyväksi.
– Luonnosta pyydystetyille norsuille koulutus voi olla iästä, sukupuolesta ja persoonallisuudesta riippuen rankempi kokemus kuin vankeudessa syntyneille lajitovereilleen, jotka koulutetaan noin 4–5-vuotiaina, Courtiol kertoo.
Myanmarin työnorsut elävät yhdessä puolivapaina. Päivisin ne työskentelevät, öisin ja vapaa-aikanaan ne saavat kulkea metsissä vapaana, jolloin ne voivat etsiä ravintoa ja tavata sekä villeinä että puolivapaina eläviä toisia norsuja.
Pyydystys ja kesytys lyhentävät norsujen elinikää selvästi
Tutkijat vertasivat luonnosta pyydystettyjen työnorsujen elinikää vankeudessa syntyneisiin yksilöihin. Tutkimuksessa selvisi, että luonnosta pyydystettyjen norsujen kuolleisuus säilyi suurempana pitkään pyydystyksen jälkeen. Norsujen kuolleisuusriski oli korkeimmillaan heti pyydystyksen jälkeisenä vuotena yksilön iästä riippumatta.
– Kaikilla pyydystysmenetelmillä oli yhtä haitallinen vaikutus norsun elinikään. Vanhat norsut kärsivät pyydystämisestä eniten ja niiden kuolleisuus oli korkeampi kuin nuorempana pyydystetyillä. Kuolleisuusriski pieneni ensimmäisen vuoden jälkeen kestäen kuitenkin huolestuttavan kauan, noin kymmenkunta vuotta, Lahdenperä kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että pyydystys ja kesytys lyhensivät norsujen elinikää 3–7 vuotta vankeudessa syntyneisiin norsuihin verrattuna.
– Mahdollisia syitä suuremmalle kuolleisuudelle ovat muun muassa pyydystämisen ja kesytyksen aiheuttama pitkäaikainen stressi sekä muutokset sosiaalisessa ympäristössä, akatemiaprofessori Virpi Lummaa pohtii.
Norsujen luonnosta pyydystämiselle etsittävä vaihtoehtoja
Aasian norsuista peräti kolmasosa (n.15 000) elää vankeudessa. Euroopan eläintarhanorsuista puolestaan yli 60 prosenttia on luonnosta pyydystettyjä. Tutkimustulokset osoittavat, että luonnosta pyydystämiselle on etsittävä vaihtoehtoisia menetelmiä ylläpitämään norsujen vankeudessa eläviä populaatioita.
– Pyydystäminen ei ole kestävä ratkaisu vankeudessa elävien norsulaumojen ylläpitämiseksi, koska villeinä syntyneet, pyydystetyt norsut elävät lyhyemmän elämän ja lisääntyvät huonommin vankeudessa. Norsujen luonnosta pyydystäminen ei toisin sanoen ole haitallista yksin siitä syystä, että se vähentää uhanalaisten villien norsujen määrää, Lummaa toteaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että eläintieteilijöiden olisi tärkeä tutkia pyydystyksen vahingollisia vaikutuksia myös muilla eläimillä.
– Silloin, kun luonnosta pyydystys on välttämätöntä, eläinlääkärien, ekologien ja tutkijoiden pitäisi työskennellä yhdessä parhaiden suojelumenetelmien löytämiseksi tukien pyydystettyjen eläinten hyvinvointia erityisesti kriittisinä ensimmäisinä vuosina, Lummaa sanoo.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Koneen Säätiö ja European Research Council.
Mirkka Lahdenperä, Khyne U. Mar, Alexandre Courtiol & Virpi Lummaa: ‘Differences in age-specific mortality between wild-caught and captive-born Asian elephants’. Nature Communications 7.8.2018, http://dx.doi.org/10.1038/s41467-018-05515-8
Kuvitusta:
1. Myanmarin työläisnorsuilla on pienempi kuolleisuus kuin eläintarhanorsuilla. Kuva: Virpi Lummaa. https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/lahdenpera-lummaa-1.jpg
2. Myanmarin työläisnorsu metsätöissä. Kuva: Virpi Lummaa. https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/lahdenpera-lummaa-2.jpg
Kuvien uudelleenkäyttö edellyttää kuvaajan tietojen merkitsemistä.
Lisätietoja:
Mirkka Lahdenperä, tutkijatohtoriVirpi Lummaa, akatemiaprofessori
Biologian laitos, Turun yliopisto
virpi.lummaa@utu.fi, p. 050 438 2044