Pyöräily ilmastopoliittisena kannanottona? Uutuusteos avaa polkupyörän yhteiskunnallista ja historiallista merkitystä

​Turun yliopiston tiedote 13.11.2018. Julkaisuvapaa 16.11.2018 klo 15.00.

Polkupyörä on ollut poikkeuksellinen ilmiö teollisella aikakaudella. Sen suosio sai alkunsa pari vuosisataa sitten, kun saksalainen paroni Karl von Drais esitteli keksintönsä Laufmaschinen, potkupyörän – modernin polkupyörän esiasteen – Mannheimissa kesällä 1817.

– Vaikka vain muutamat sen myöhemmistä teknisistä muutoksista ovat olleet vallankumouksellisia, polkupyörä on kestänyt hyvin aikakausien virrassa viehättäessään sukupolvia toinen toisensa jälkeen. Polkupyörä on säilyttänyt yksinkertaisen rakenteensa ja se on levinnyt kaikkialle maapallolla. Yhä miljoonat ihmiset käyttävät polkupyörää päivittäin huolimatta sen kahden sadan vuoden iästä; se on edelleen yksi jokapäiväisistä liikennevälineistä, sanoo toinen teoksen toimittajista, Turun yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Timo Myllyntaus.

Kansainvälisen tutkijakaartin laatima englanninkielinen teos Invisible Bicycle: Parallel Histories and Different Timelines arvioi uudestaan pyöräilyn romahdukseksi kutsuttua aikakautta, 1950- ja 1960-lukua, sekä 1970-luvulla alkanutta renessanssia tuomalla esiin suuret kansalliset ja paikalliset vaihtelut, polkupyörän moninaiset käyttötarkoitukset ja mielikuvat samoin kuin erilaiset polkupyöräkulttuurit sekä niiden historialliset taustat ja motiivit.

– Jotta voi ymmärtää polkupyörän roolin, mahdollisuudet ja haasteet nykypäivänä, on tunnettava historia, joka on muovannut polkupyöräilyn nykyisenlaiseksi. Siksi teostamme voi suositella niin liikennehistorian harrastajille, nykyisille pyöräilijöille sekä polkupyöräilymahdollisuuksien suunnittelijoille, Myllyntaus lisää.

Polkupyörä ei ole pelkkä kulkuväline

Toinen teoksen toimittajista, postdoc-tutkija Tiina Männistö-Funk on julkaissut aikaisemmin useita artikkeleita suomalaisen pyöräilyn historiasta. Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Göteborgissa työskentelevän Männistö-Funkin mukaan polkupyörällä on ollut historian saatossa useita merkityksiä. Vaikka polkupyörän ja pyöräilyn historiasta on olemassa ansiokasta tutkimusta, suurin osa on keskittynyt 1800-luvun lopun elitistiseen pyöräilyyn tai esimerkiksi kilpapyöräilyyn.

– Näkymättömiksi ovat jääneet ne ajanjaksot, jolloin pyöräily on hallinnut valtaosaa liikenteestä Euroopan teillä ja kaduilla. Erityisesti 1900-luvun puolivälin vuosikymmenet olivat pyöräilyn kulta-aikaa, joista voitaisiin ottaa oppia nykyisin, kun pyöräilyn määriä ja statusta pyritään kohottamaan ympäristö- ja terveysnäkökohtien takia, Männistö-Funk sanoo.

Teoksen avulla kirjoittajat avaavat uusia näkökulmia polkupyörän historiaan. Kirja ottaa myös kantaa siihen, miksi pyöräily on jäänyt kaupunkisuunnittelussa ja esimerkiksi populaarikulttuurissa usein moottoriajoneuvojen varjoon.

– Kirjan artikkelit valottavat esimerkiksi sitä, miksi pyöräily on erityisen suosittua tietyissä maissa, millainen oli pyöräilyn merkitys sodanjälkeiselle jälleenrakennukselle, miten paikallispolitiikka on vaikuttanut kaupunkien pyöräily-ympäristöihin, mitkä ovat tyylin ja muodin vaikutukset pyöräilyyn ja millaisia ovat olleet pyöräilyyn liittyvät futuristiset utopiat, kertoo Männistö-Funk, joka on aloittamassa uutta tekniikan historian alaan liittyvää tutkimusta Turun yliopistossa.

– Polkupyörä on esimerkki teknologiasta, joka on onnistunut sopeutumaan yhteiskunnan muutoksiin, signaali kestävistä yhteiskunnallista arvoista ja elämäntavoista, poliittinen kannanotto liikenne- ja energiapoliittiseen keskusteluun, lelu, harrastus, urheiluväline, statussymboli ja tutkimusaihe historioitsijoille ja yhteiskuntatieteilijöille, Myllyntaus lisää.

Kirjan toimittajien mukaan polkupyörällä on ollut omat nousu- ja laskukautensa, mutta se on silti onnistunut muuttamaan yhteiskuntaa ja aloittamaan aina uusia muotivirtauksia tuorein kulttuurisin konnotaatioin. Teknisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta polkupyörä on pystynyt osoittamaan monimutkaisen sosiaalisen luonteensa.

– Teoksemme ei niinkään pyri hahmottelemaan uutta tulkintaa polkupyörän teknologisesta kehityksestä, vaan sen painopiste on tutkia niin polkupyörän yhteiskunnallista integroitumista kuin irtaantumista aiemmista sosiaalisista siteistä. Kuinka näkyvä ja merkityksekäs polkupyörä on ollut eri yhteiskunnissa ja eri aikoina? Kuinka tärkeä rooli sillä on ollut yhteiskunnassa? Näihin kysymyksiin kirjassa vastataan tapaustutkimusten avulla ja niiden laaja maantieteellinen kirjo kohottaa sen kansainväliselle tasolle, Myllyntaus sanoo.

Julkistustilaisuus perjantaina 16.11. klo 15.00

Teos julkistetaan Turun Kauppakorkeakoulun EXE-salissa (LS 33, 3. krs) perjantaina 16.11.2018 klo 15:00. Kaikille avoimessa tilaisuudessa kirjan esittelee professori Timo Myllyntaus ja kommenttipuheenvuoron esittää tietojärjestelmätieteen professori Reima Suomi. Median edustajat ovat tervetulleita julkistustilaisuuteen.

Teoksen ovat kirjoittaneet: Peter Cox, Martin Emanuel, Tiina Männistö-Funk, Timo Myllyntaus, Nicholas Oddy, Harry Oosterhuis, William Steele, Manuel Stoffers, Sue-Yen Tjong Tjin Tai ja Frank Veraart.

Invisible Bicycle: Parallel Histories and Different Timelines, Leiden: Brill Academic Publisher. Technology and Change in History, Volume: 15. Toim. Tiina Männistö-Funk ja Timo Myllyntaus. Julkaisu kustantajan sivuilla: https://brill.com/view/title/27251

Teoksen kansikuva: https://apps.utu.fi/media/kuvat/invisible_bicycle.jpg

Lisätietoja:
Timo Myllyntaus
p. 040 0328 9585
timmyl@utu.fi

Tiina Männistö-Funk
p. 040 5584 386
tiiman@utu.fi