Punainen voikin olla sininen - Hypnoosin avulla voi tuottaa todellisia hallusinaatioita

​Turun yliopiston tiedote 13.8.2013

Hypnoosiin liittyvät hallusinaatiot ovat olleet tutkijoiden keskuudessa kiistelty aihe jo hypnoosin historian varhaisilta ajoilta alkaen. Keskeisten nykyisten hypnoosia selittävien teorioiden mukaan kaikki hypnoosin avulla aikaansaadut muuttuneet kokemukset ovat henkilöiden omien ja aktiivisesti tuotettujen mielikuvien seurauksia. Esimerkiksi visuaalisten hallusinaatioiden kokeminen vaatii tietoista eläytymistä annettuun mielikuvaan ja tähän kykenevät jotkut henkilöt myös ilman hypnoosia.

- Tutkimustuloksemme kyseenalaistavat monet keskeiset hypnoositeoriat, sillä saatuja tuloksia ei voi selittää aktiivisella ja tietoisella mielikuviin eläytymisellä. Värien havaitsemisen tiedetään olevan hyvin automaattinen prosessi, Turun yliopiston dosentti Sakari Kallio kertoo.

- Tutkimuksessa kyettiin hypnoosin avulla tuottamaan erityisen voimakas muistijälki, joka aktivoitui ennen kuin koehenkilö oli edes tietoinen näytetystä ärsykkeestä.

Kolmiot ovat aina punaisia

Yhdessä tutkimuksista oli mukana kaksi hyvin hypnoosiherkkää koehenkilöä ja heiltä rekisteröitiin aivosähkökäyrää (EEG) tutkimuksen ajan. Koehenkilöille näytettiin lyhyesti erilaisia kuvioita (neliö, ympyrä tai kolmio), jotka olivat vaihtelevasti väriltään sinisiä tai punaisia ja koehenkilöiden tuli tunnistaa kuvioiden värit. Toisessa vaiheessa koehenkilöille annettiin hypnoosin aikana suggestio, että tietyn muotoiset kuviot ovat aina tietyn värisiä (esim. ”kolmiot ovat aina punaisia”).

Toinen koehenkilöistä raportoi tällöin aina näkevänsä kuvioiden värit suggestion mukaisesti. Kun suggestiossa mainittu kuvio tuli näkyviin, ilmaantui piikki aivojen korkeataajuisessa aktiviteetissa (22 Hz) vain 1/10 sekuntia (70-120ms) tämän jälkeen. Ilmiö voitiin havaita ainoastaan kun suggestiossa mainittu kuvio ilmestyi näkyviin. Toisella henkilöllä ei näkynyt aktiviteettimuutosta, eikä hän kokenut värimuutosta, mutta suggestiossa mainitun kuvion ilmestyessä hän kertoi kokevansa kummallisen ilmiön.

- Joidenkin kuvioiden ilmestyessä minun silmäni sanovat, että se on tietynvärinen, mutta aivoni sanovat sen olevan toisenvärinen.

Korkeataajuisen aktiviteettimuutoksen (22 Hz) on oletettu olevan yhteydessä tilanteeseen, jossa aivot vertaavat tulevaa informaatiota jo olemassa oleviin muistijälkiin.

- Tässä kokeessa hypnoosin aikana annettu suggestio tuotti muistijäljen, joka aktivoitui kun suggestiossa mainittu kuvio ilmestyi. Tämän vertailuprosessin on tapahduttava täysin automaattisesti ja koehenkilön sitä tiedostamatta, sillä aktiviteettimuutos näkyi jo 1/10 sekunnin kuluttua kuvion ilmestymisen jälkeen, Kallio sanoo.

Toisessa tutkimuksessa tehtiin tunnistamis- ja reaktioaikatehtäviä käyttäen samantyyppistä hypnoottista suggestiota. Tässä kokeessa oli vain yksi hypnoosiherkkä koehenkilö ja tulokset osoittavat, että hänen kokemansa hallusinaatiot olivat todellisia ja automaattisia. Kontrollikoehenkilöt sekä koehenkilö itse (ilman hypnoosia) yrittivät simuloida hallusinaatiotilannetta mutta eivät kyenneet tuottamaan vastaavia tuloksia.

Suggestio vaikuttaa valvetilassa

Joihinkin henkilöihin hypnoosi vaikuttaa siten, että he muuttuvat jähmeiksi ja jopa keskusteleminen saattaa olla hypnoosin aikana hankalaa.

- Näissä tutkimuksissa suggestiot annettiin hypnoosin aikana, mutta koehenkilöt olivat tehtäviä tehdessään täysin normaalissa valvetilassaan. Tämä oli mahdollista siten, että suggestiot olivat ns. posthypnoottisia eli ne on tähdätty toimimaan silloin kun itse hypnoositila on jo ohi. Hypnoosin aikana koehenkilöille annettiin myös suggestio siitä, etteivät he ”herättyään” muista saamiaan suggestioita, Kallio selittää.

Tuloksia voidaan hyödyntää psykologian ja kognitiivisen neurotieteen alueilla ja erityisesti havaintojen-, muistin- ja tajunnantutkimuksessa.

Tutkimukset julkaistiin tiedelehdessä PLoS ONE 5.8.2013 ja ne ollaan julkaisemassa tiedelehdessä International Journal of Clinical and Experimental Hypnosis, 61(4): 1-17, 2013.

HB