Onko seulonnasta apua nuorten ongelmien varhaisessa tunnistamisessa?
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijat selvittivät, miten kahdeksasluokkalaiset oppilaat ja hyvinvointialan ammattilaiset suhtautuvat varhaiseen tunnistamiseen ja etäterapiaan netissä.
Turun yliopiston tiedote 11.9.2013
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön toteuttamassa tutkimuksessa ulvilalaiset nuoret ja hyvinvointialan ammattilaiset testasivat Activity Stones Oy:n kehittämää internetpohjaista varhaisen tunnistamisen menetelmää Nuorisoseulaa sekä verkkoasiantuntijapalvelua. Tutkimuksessa menetelmää testasi Ulvilan kaupunki Tekesin rahoittamana.
Menetelmiä arvioivat kahdeksasluokkalaiset oppilaat ja hyvinvointialan ammattilaiset.
‒ Seulan oppilaskohtaiset riskipisteytykset mahdollistavat palveluiden suunnittelun juuri nuorten tarvitsemille teema-alueille. Lisäksi yksilötasolla nuori on helpompi ohjata oikeiden palveluiden piiriin. Myös oppilaat pitivät hyvinvointia kartoittavaa menetelmää tarpeellisena: omat riskipisteensä nähtyään osa nuorista ryhtyi itsenäisiin toimenpiteisiin hyvinvointinsa parantamiseksi, kertoo projektin tutkija Mervi Vähätalo.
Nuorisoseulassa vastaaja saa heti tulokset ja omat riskipisteensä tietoonsa. Lisäksi tulokset ohjautuvat myös käyttöoikeuden omaavalle ammattilaiselle, joka voi keskustella nuoren kanssa tulosten taustoista ja mahdollisista toimenpiteistä. Tulokset voidaan koostaa nimettöminä luokka-, koulu-, alue- tai valtakunnalliselle tasolle. Verkkoasiantuntijapalvelussa toimii joukko hyvinvointialojen asiantuntijoita, jotka tarjoavat etäterapiapalveluita ja ovat tavoitettavissa suojatulla videoyhteydellä halutussa paikassa haluttuna aikana.
Systemaattinen käyttö mahdollistaisi resurssien jakamisen
‒ Jatkossa kuntien on panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin niin inhimillisistä kuin taloudellisistakin syistä. Haasteena on kuitenkin palveluiden turvaaminen sekä taloudellisesta että asiantuntijoiden saatavuuden näkökulmasta, Vähätalo sanoo.
Arvioitu menetelmä on käytössä useilla paikkakunnilla Länsi- ja Varsinais-Suomessa.
‒ Laajempi systemaattinen käyttö alueellisesti mahdollistaisi tehokkaan palvelusuunnittelun ja resurssien jakamisen. Kunnat voivat hyödyntää verkkoasiantuntijapalvelua esimerkiksi ostamalla tukea tarvitsevalle nuorelle juuri hänen tarvitsemaansa asiantuntijapalvelua.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu osana Satakuntaliiton rahoittamaa HITTI-hanketta.
Tutustu tutkimukseen:
Vähätalo & Kallio: Tietojohtaminen hyvinvointialalla – Nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen internet-pohjaisilla menetelmillä. Turun kauppakorkeakoulun Keskusteluja ja raportteja -julkaisusarja 1/2013.