Monitieteisessä työpajassa tarkastellaan uhrin identiteetin rakentamista ja uhriutumisen strategista käyttöä
Turun yliopiston Argumenta-hanke ”Vihan pitkät jäljet” järjestää 22.–23.3. Helsingissä kaksipäiväisen työpajan, jossa pohditaan uhrin asemaa ja määrittelyä nykypäivän kärjistävässä keskustelukulttuurissa. Eri alojen tutkijoiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tarkastelun keskiössä ovat ne kielelliset ja sosiaaliset keinot, joilla uhrin identiteettiä keskusteluissa rakennetaan. Monitieteisen työpajan kaikille avoimen keynote-luennon pitää professori Helena Ranta, joka pohtii luennossaan anteeksiantamisen tematiikkaa.
Turun yliopiston tiedote 19.3.2018
Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan työpajan keynote-luentoa ja paneelikeskustelua.
Aika: pe 23.3. 10.15–11.45 ja 15.15–16.45
Paikka: Päivälehden museon auditorio (Ludviginkatu 2–4, Helsinki)
Ilmoittautuminen 21.3. mennessä.
Osa tällä hetkellä kärjistävää keskustelukulttuuria on asettuminen uhrin positioon.
– Uhrin positioon asettuminen on strategiana tuttu jo vanhoilta ajoilta. Pukemalla ylleen marttyyrin viitan voi vaikkapa torjua itseen kohdistuvia syytöksiä. Uhrin asemalla voi myös hankkia tiettyä statusta ja huomiota, jos sillä saadaan ulkopuoliset auttajat huolehtimaan uhrista. Omaa paremmuuttaan voi korostaa myös omaksumalla pelastajan roolin. Esimerkiksi poliitikko voi retorisesti asettaa tietyn ryhmän uhrin asemaan ja esiintyä sitten tämän ryhmän sankarina, Vihan pitkät jäljet -hankkeen tutkijat luonnehtivat.
Uhriutumisen kriittinen käsittely on vaikeaa, koska sekä historiassa että nykypäivässä on ryhmiä, joille aito vaino on raakaa todellisuutta ja olennainen osa identiteettiä.
– Haluamme työpajassa keskustella historiallisten esimerkkien rinnalla erilaisista ajankohtaisista vainon kokemuksista ja uhriutumisen käytöstä argumenttien tai politiikan välineenä. Etsimme vastausta kysymykseen, miten tehdä eroa yhtäältä vainon kokemusten ja toisaalta uhriutumisen strategisen käytön välillä, Vihan pitkät jäljet -hankkeen johtaja, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen kertoo.
Kaksipäiväisen työpajan toinen päivä avataan myös yleisölle. Perjantaina 23.3. professori Helena Ranta luennoi anteeksiantamisen tematiikasta Päivälehden museon auditoriossa. Luento on avoin kaikille kiinnostuneille. Oikeushammaslääkäri, professori Ranta on työskennellyt monella eri konfliktialueella uhrien tunnistamisen ja sotarikosoikeuden tehtävien parissa. Hänet palkittiin hiljattain kautta aikojen ensimmäisellä Lysistrata-rauhanpalkinnolla, jonka Ranta sai elämäntyöstään ihmisoikeuksien puolustajana ja rauhan edistäjänä.
Työpajan keskeisiä tuloksia esittelevä paneelikeskustelu on niin ikään avoin kaikille kiinnostuneille.
***
Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa Argumenta-hankkeessa Vihan pitkät jäljet (2017–2018) tutkitaan vihapuheen, polemiikin ja vastakkainasettelun kulttuurisia juuria ja kielellisiä käytäntöjä. Ajankohtaisia kysymyksiä vihan ja kaunan vaikutuksista yhteiskuntaan lähestytään asettamalla ne historialliseen perspektiiviin.
– Näitä ajankohtaisia teemoja on selitetty ja ratkaistu esimerkiksi keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksessa. Esimodernia maailmaa tarkastelemalla voidaankin havaita, miten vihan ja vainon leviäminen voivat muuttaa kokonaisia yhteiskuntia. Hankkeen tavoitteena on saattaa eri aikakausien ja tieteenalojen tutkijat keskustelemaan näistä teemoista, Kaartinen summaa.
>> Työpajan ohjelma ja ilmoittautuminen
>> Vihan pitkät jäljet -hankkeen verkkosivusto
Lisätietoja:
Professori Marjo Kaartinen, p. 050 329 0270, mkaartin@utu.fi