Turun yliopiston tiedote 9.9.2015
Lääketieteen kandidaatti Tommi Maunuksela sekä Turun yliopiston professorit Jaana Vuopio ja Pentti Huovinen ovat selvittäneet avohoidon mikrobilääkkeiden käyttöä Suomessa. Lääkärilehdessä julkaistu artikkeli tuo esille selkeitä eroja sairaanhoitopiirien välillä.
– Vuosien 2000–2013 keskikulutuksen perusteella vähiten mikrobilääkkeitä käytettiin Vaasan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä, eniten Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Vaasan sairaanhoitopiirissä mikrobilääkkeiden keskikulutus oli noin viidenneksen pienempi kuin koko Suomen kulutuksen keskiarvo, tutkijat toteavat artikkelissaan.
Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla lääkkeiden käyttö on 2000-luvulla vähentynyt 20–25 prosenttia. Lapissa käyttömäärät ovat kasvaneet viime vuosina, mutta ovat silti edelleen Suomen keskiarvoa pienempiä.
Koko maassa väestöön suhteutettuna suurin mikrobilääkkeiden kuluttajaryhmä ovat alle 4-vuotiaat lapset. Heistä 40 prosenttia sai vähintään yhden mikrobilääkereseptin vuonna 2013. Toiseksi suurin kuluttajaryhmä ovat yli 75-vuotiaat. Vähiten mikrobilääkkeitä kuluttivat 10–14-vuotiaat.
Suomessa avohoidossa käytetyistä mikrobilääkeaineista 2000-luvulla käytetyimpiä ovat amoksisilliini, doksisykliini ja kefaleksiini. Yhteensä niiden osuus kaikista 2013 käytetyistä mikrobilääkkeistä oli 42 prosenttia.
Sairaanhoitopiirien välillä näkyy eroja myös määrättyjen mikrobilääkkeiden alaryhmien ja yksittäisten lääkeaineiden kulutuksessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä amoksisilliiini-klavulaanihapon kulutus oli 60 prosenttia suurempaa kuin muualla Suomessa.
Enemmän kuin muissa Pohjoismaissa
Tutkijat vertailivat lääkkeiden käyttöä eri Pohjoismaissa. Ruotsalaisiin verrattuna suomalaisten mikrobilääkekulutus on 26 prosenttia, Tanskaan verrattuna 23 prosenttia ja Norjaan 17 prosenttia suurempaa. Islannista ei avohoidon kulutuslukuja ole saatavilla.
– Amoksisilliini-klavulaanihappoa käytetään Suomessa lähes kuusinkertainen määrä Ruotsiin verrattuna. Valmisteen kulutus on Suomessa kolminkertaistunut, vaikka hoitosuositukset eivät tue tätä kehitystä, tutkijat toteavat.
Eri lääkeaineiden määräämisessä on tapahtunut suuri muutos. Kefalosporiinien kulutus Suomessa on moninkertainen verrattuna muihin Pohjoismaihin, myös tetrasykliinien kulutus on Suomessa suurempaa. Sen sijaan perinteisen fenoksimetyylipenisilliinin eli V-penisilliinin käyttö on Suomessa laskenut 2000-luvun aikana kolmanneksella. Makrolidivalmisteiden käyttö on kutistunut vain kuuteen prosenttiin kaikista mikrobilääkkeistä.
– Makrolidien käytön vähentyminen johtunee siitä, että resistenssitilanteen huonontumisesta tiedotettiin 2000-luvun alussa laajasti, tutkijat toteavat.
Mikrobilääkkeiden kulutus vaikuttaa merkittävästi resistenttien eli hoidolle vastustuskykyisten bakteerien leviämiseen. Mikrobilääkkeet vaikuttavat huomattavasti myös normaaliin mikrobistoon kohdistuvaan valintapaineeseen.
– Avohoidon infektioiden mikrobiologisten pikadiagnostisten menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto auttaisi todennäköisesti kohdentamaan mikrobilääkitystä, tutkijat toteavat.
Vuonna 2013 tehty Eurobarometri-kyselytutkimus kertoo suomalaisten tietoisuuden mikrobilääkkeistä heikentyneen muutaman vuoden aikana. Suomalaisista 74 prosenttia tiesi, etteivät antibiootit tehoa vilustumiseen tai flunssaan, mutta 39 prosenttia vastanneista luuli, että antibiooteilla voidaan hoitaa virustauteja.
– Suomalaiset tiesivät hyvin antibioottien tehon heikentymisestä ja haittavaikutuksista. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoitti saaneensa kuluneen vuoden sisällä tietoa turhista antibioottikuureista. Pohjoismaissa tietämys mikrobilääkkeistä on selvästi paremmalla tasolla kuin muissa Euroopan maissa, tutkijat toteavat.
Mikrobilääkkeistä 87 prosenttia käytettiin avohoidossa, loput osana laitoksissa annettavaa hoitoa. Noin 1,7 miljoonaa suomalaista sai ainakin yhden mikrobilääkekuurin vuoden 2013 aikana. Vuoden aikana mikrobilääkkeitä ostettiin avohoidossa 44 miljoonalla eurolla.
Mikrobilääkkeet ovat mikrobeja tappavia tai niiden kasvua ja lisääntymistä hidastavia tai estäviä lääkkeitä. Tutkimus perustui Fimean lääkekulutusrekisteristä saatuihin kulutustietoihin. Kulutusta verrattiin Käypä hoito -suositusten mikrobilääkevaihtoehtoihin.
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet:
www.utu.fi/tiedotteet