Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin
Peruskoulussa luokan nuorimman ja vanhimman lapsen ero voi olla jopa kaksitoista kuukautta. Ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys saattaa johtaa virheelliseen arvioon aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä (ADHD), osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus.
Turun yliopiston tiedote 10.10.2017
Suhteellisen ikävaikutuksen yhteyttä diagnoosiin selvittävä väestötutkimus toteutettiin Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston yhteistyönä. Tutkimusaineisto käsitti kaikki Suomessa vuosina 1991–2004 syntyneet lapset, jotka olivat saaneet ADHD-diagnoosin 7-vuotiaana tai vanhempana.
– Diagnoosin yhteys syntymäkuukauteen korostui erityisesti seurannan loppupuolella, vuosina 2004–2011. Touko–elokuussa syntyneet lapset saivat diagnoosin 37 prosenttia useammin ja syys–joulukuussa syntyneet 64 prosenttia useammin kuin tammi–huhtikuussa syntyneet lapset, toteaa tutkimusryhmään kuuluva tutkijatohtori Roshan Chudal Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Vaikutusta ei voitu selittää muilla käytös- tai kehityshäiriöillä.
Suhteellinen ikä sisällytettävä lapsen ADHD-arviointiin
Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.
– Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta, Sourander sanoo.
– Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin, Sourander jatkaa.
Sourander ehdottaa koulunaloitukseen nykyistä suurempaa joustoa ja yksilöllisyyttä silloin, kun lapsi arvioidaan ikätovereitaan kypsymättömämmäksi. Lisäksi lapsen ADHD-diagnoosia epäiltäessä suhteellinen ikä tulisi aina ottaa arvioinnissa huomioon.
Tutkimuksen rahoittajia ovat Suomen Akatemia, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Orion Pharma -säätiö. Tutkimus on julkaistu The Lancet Psychiatry -lehdessä.
Lisätietoja
Professori Andre Sourander, andre.sourander@utu.fi, p. 050 365 3447
>> Tutkimusjulkaisu: http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30394-2/abstract