Lapsuuden elintapojen riskitekijät ennustavat aikuisuuden rasvamaksaa

​Turun yliopiston tiedote 21.7.

Rasvamaksa, johon ei liity alkoholin riskikäyttöä, on yleisin krooninen maksasairaus – sen esiintyvyys on 20–30 % aikuisväestöstä. Sairaus aiheutuu rasvan kertymisestä maksasoluihin.

– Rasvamaksan merkittävin riskitekijä on lihavuus, mutta myös perimä voi osaltaan altistaa maksan rasvoittumiselle. Hoitamattomana rasvamaksa voi aiheuttaa maksatulehduksen tai maksakirroosin. Rasvamaksa aiheuttaa myös riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, akatemiaprofessori Olli Raitakari kertoo.

Elämäntapojen vaikutusta maksan rasvoittamiseen selvittänyt tutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa, valtakunnallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta (Young Finns Study, YFS). Tutkimukseen osallistui 2 042 henkilöä, joiden lapsuusiän riskitekijöistä kerättiin tietoa tutkimuksen alussa vuonna 1980, jolloin tutkittavat olivat 3-18 vuotiaita.

Lisäksi tutkittavien perimästä määritettiin neljä geenimerkkiä, joiden on osoitettu olevan yhteydessä alkoholista riippumattomaan rasvamaksaan suurissa genominlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa.

Maksan rasvoittumiseen vaikuttavat suuren insuliinipitoisuuden ja painoindeksin ohella geenit

Tutkittavien ollessa 34–49 vuoden ikäisiä maksan rasvoittuminen selvitettiin ultraäänitutkimuksella. Rasvamaksa todettiin tutkimusväestössä 19 %:lla tutkittavista.

– Lapsuusiän riskitekijöistä suuri seerumin insuliinipitoisuus ja suuri painoindeksi sekä alhainen syntymäpaino ennustivat rasvamaksan kehittymistä aikuisiällä. Lisäksi yhden nukleotidin mutaatiot lokuksissa eli kromosomiston sijaintipaikoissa TM6SF2 ja PNPLA3 olivat yhteydessä maksan rasvoittumiseen, tohtorikoulutettava Emmi Suomela kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että rasvamaksan kehittymiseen ennakoinnissa kannattaa ottaa iän, sukupuolen, painoindeksin ja insuliinimäärän lisäksi huomioon syntymäpaino ja geenimerkit lokuksissa TM6SF2 ja PNPLA3.

– Tutkimus antaa keinoja tunnistaa varhaisessa vaiheessa nuoret lapset ja nuoret, joilla on korkea riski saada tulevaisuudessa rasvamaksa. Rasvamaksan ennaltaehkäisy jo lapsuudesta lähtien on tärkeää, koska edenneeseen maksan rasvoittumiseen ei ole parantavaa hoitoa, Raitakari sanoo.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Hepatology lehdessä http://www.journal-of-hepatology.eu/article/S0168-8278(16)30206-9/fulltext

Lisätietoja: akatemiaprofessori, tutkimuksen koordinaattori Olli Raitakari, p. 02 333 7556, olli.raitakari[at]utu.fi

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet