Köyhäinhuoneesta yliopistoksi: Sirkkalan kasarmin historia Hiiskuttua-verkkolehden kevätnumerossa

Turun yliopiston tiedote 10.4.2018

Hiiskutun kevätnumerossa lukijalle tarjotaan Sirkkalan kasarmialueen historiaa luotaava monipuolinen, pääosin museologian opiskelijoiden teemaseminaarityöskentelyn kirvoittama lukupaketti. 

– Kyseessä on monessa mielessä vaikea köyhyyteen, sotaan ja koviin rangaistukäytäntöihin liittyvä historia, josta kuitenkin pilkottaa myös valoa: täällä oli hetken superhieno köyhäintalo ja ehkä asiallisin sisällissodan vankileireistä ja pakkotyölaitoksista, museologian opettaja Sirkku Pihlman toteaa. 

Alueen värikäs historia alkaa 1830-luvulta, jolloin Sirkkalaan valmistui Turun köyhäinhuone. Rakennuksen ajateltiin kuitenkin olevan liian hieno köyhille, ja se siirtyi muutaman vuoden päästä armeijan käyttöön. Sisällissodan taisteluiden päätyttyä, huhtikuussa 1918, Sirkkalan kasarmille perustettiin Turun vankileiri. Tällä hetkellä Sirkkalan kasarmin rakennuksissa toimii humanistisen tiedekunnan historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. 

Sirkkalan alueen historian ohella Hiiskutun kevätnumerossa pureudutaan laajasti muistin, muistamisen ja muistojen teemoihin, joiden kautta tiedekunnan tutkijat, opiskelijat ja opettajat avaavat näkökulmia humanistiseen tutkimukseen, opetukseen, opiskeluun ja tapahtumiin.

Verkkojulkaisussa pohditaan muun muassa, mitä muistitrendi kertoo historioitsijalle, mitä ja miten toisten elämistä ja muistoista voidaan kertoa, miten näppäilyntallennusohjelmia voi hyödyntää kirjoittamisen opetuksessa, millaisia näkymiä tekoäly avaa esimerkiksi yliopisto-opiskeluun ja kuinka western-elokuvien musiikki muokkaa kulttuurista muistia. Lukijoille tarjotaan myös luovan kirjoittamisen opiskelijoiden muistoja lyhytproosan muodossa. 

– Me humanistit olemme muistamisen ja tulevaisuustietoisuuden asiantuntijoita. Paitsi että me tutkimme tavanomaisia menneisyyksiä, me myös kysymme, miksi jotkut asiat päätyvät menneisyyksiin tai tulevaisuuksiin, ja mitä mielenkiintoista voisi löytyä salatuilta poluilta, Hiiskutun päätoimittaja, yliopistonlehtori Matti Kamppinen toteaa pääkirjoituksessaan. 

Hiiskuttua ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kevätnumerossa humanistista tutkimusta lähestytään jonkin teeman kautta. Teemat pureutuvat ihmiselämän keskeisiin ilmiöihin, jotka askarruttavat meitä ajasta ja paikasta riippumatta. Aikaisempien vuosien teemoja ovat olleet rakkaus, pelko, raha ja aika. 

>> Lue Hiiskuttua-lehti sen omalla verkkosivustolla: http://hiiskuttua.utu.fi/​

Lisätietoja:
Viestintäsuunnittelija Maria Vasenkari, marvas@utu.fi, p. 050 352 5943