Korjaava tiedote: Saaristomeren kanjoneista löytyi yllättäen elämää
07.08.2013
Saaristomeren aiemmin tutkimattomista kanjoneista on löytynyt runsaasti elämää. Alkukesästä tutkimusmatkalle lähteneet Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat pitivät lähtiessään mahdollisena, ettei yli 100 metrin syvyisten kanjonien pohjalta löydy mitään.
Eilisessä tiedotteessamme oli virhe sinisimpukoiden ja runkopolyyppien esiintymissyvyydestä. Sinisimpukoita löytyi yli 30 metrin syvyydestä, runkopolyyppeja noin 50 metrin syvyydestä. Sadasta metristä tavattiin ainoastaan härkäsimppuja.
Turun yliopiston tiedote 7.8. ja korjaava tiedote 8.8.
– Jopa sadan metrin syvyisten kanjonien pohjalla oli runsaasti härkäsimppuja, yli 30 metrin syvyydessä sinisimpukoita ja noin 50 metrissä runkopolyyppeja. Syvyys on kaikille poikkeuksellinen, esimerkiksi sinisimpukat elävät yleensä 20-30 metrissä, Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen Seilin asemanjohtaja Jari Hänninen sanoo.
Tutkijat kuvasivat kolmen Saaristomeren ulkosaaristossa sijaitsevan kanjonin pohjaa. Pisin kanjoneista oli yli 20 kilometriä pitkä.
– Suomen ympäristökeskuksen merikeskus on hankkinut kauko-ohjattavan robottikameran, jonka avulla tutkijat pääsivät nyt ensimmäistä kertaa kuvaamaan kanjoneita. Sieltä, sadan metrin syvyydestä härkäsimppu meille vilkutti, Hänninen kuvaa hämmästyksen hetkeä.
Kanjoneista löydetyistä lajeista kylmien ja vähäsuolaisten vesien härkäsimppua tavataan Euroopan merialueilla ainoastaan Itämeressä lukuun ottamatta sen eteläosia sekä Nordkapin itäpuolella.
Koko Itämeren alueelle levittäytynyt sinisimpukka hakee ravintonsa suodattamalla vedestä ravintopartikkeleita. Samoin tekevät kanjoneista tavatut, korallin kaltaisesti toisiinsa kiinnittyvät onteloeläimet runkopolyypit.
– Kanjoneissa on voimakas veden virtaus ja se tuo ravintorikasta vettä sinisimpukoille ja runkopolyypeille, Hänninen sanoo.
Saaristomeren kanjonit muodostuivat viimeisimmän jääkauden aikana, kun paksuudeltaan yli nelikilometrinen mannerjää teki alueelle kuppimaisen altaan ja sen pohjalle halkeamia, joissa syvyys painuu yli sataan metriin. Saaristomeren keskisyvyys on vain vajaat 25 metriä.
Tutkijat kuvasivat kolmen Saaristomeren ulkosaaristossa sijaitsevan kanjonin pohjaa. Pisin kanjoneista oli yli 20 kilometriä pitkä.
– Suomen ympäristökeskuksen merikeskus on hankkinut kauko-ohjattavan robottikameran, jonka avulla tutkijat pääsivät nyt ensimmäistä kertaa kuvaamaan kanjoneita. Sieltä, sadan metrin syvyydestä härkäsimppu meille vilkutti, Hänninen kuvaa hämmästyksen hetkeä.
Kanjoneista löydetyistä lajeista kylmien ja vähäsuolaisten vesien härkäsimppua tavataan Euroopan merialueilla ainoastaan Itämeressä lukuun ottamatta sen eteläosia sekä Nordkapin itäpuolella.
Koko Itämeren alueelle levittäytynyt sinisimpukka hakee ravintonsa suodattamalla vedestä ravintopartikkeleita. Samoin tekevät kanjoneista tavatut, korallin kaltaisesti toisiinsa kiinnittyvät onteloeläimet runkopolyypit.
– Kanjoneissa on voimakas veden virtaus ja se tuo ravintorikasta vettä sinisimpukoille ja runkopolyypeille, Hänninen sanoo.
Saaristomeren kanjonit muodostuivat viimeisimmän jääkauden aikana, kun paksuudeltaan yli nelikilometrinen mannerjää teki alueelle kuppimaisen altaan ja sen pohjalle halkeamia, joissa syvyys painuu yli sataan metriin. Saaristomeren keskisyvyys on vain vajaat 25 metriä.