Kielitieteen päivät 8.‒10.5.: Maailman teknistyminen muuttaa kielitieteen menetelmiä ja tutkimuskohdetta
Kielten tutkimus on huomattavassa muutoksessa. Tietotekninen kehitys mahdollistaa yhä suurempien kieliaineistojen analyysin ja useampien maailman kielten keskinäisen vertailun. Kielitieteen uusia tutkimuskohteita ja menetelmiä pohditaan 8.–10.5.2014 Turussa suomalaisten kielentutkijoiden vuotuisessa päätapahtumassa, Kielitieteen päivillä.
Turun yliopiston tiedote 6.5.2014
Jo 41. kerran järjestettäville päiville odotetaan kahtasataa osallistujaa kaikista Suomen yliopistoista ja ulkomailta. Eri kielten ajankohtaisia tutkimuksia ja yleisiä kielitieteellisiä kysymyksiä käsitellään lukuisissa työpajoissa, esitelmissä ja postereissa kolmen päivän ajan.
Tekniikan kehittyminen mahdollistaa uudenlaisten laskennallisten menetelmien käytön muun muassa kielitypologiassa, joka tarkoittaa maailman kielten tyypittelyä kieliä vertailemalla. Tutkimukseen voidaan käyttää aiempaa suurempia kieliaineistoja, ja niiden tutkiminen koneellisesti on helpompaa. Tätä teemaa käsittelee yksi päivien kutsutuista puhujista, Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen professori Matti Miestamo.
Toisen kutsuesitelmän pitävät Turun yliopiston tutkijatohtorit Veronika Laippala (kieli- ja käännöstieteiden laitos) ja Filip Ginter (informaatioteknologian laitos). He esittelevät tutkimusprojektiaan, jossa koko suomenkielinen Internet luokitellaan kieliaineistoksi ja sen lauseet jäsennetään.
Tromssan yliopiston kielitieteen professori Laura Janda pitää kutsuesitelmän pohjoissaamen kielestä. Janda yhdistää tutkimuksessaan kognitiivista kielitiedettä, kielitypologiaa ja tilastollisia menetelmiä ja kertoo, millainen muutos pohjoissaamen omistuspäätteiden käytössä on meneillään.
Tekniikka avuksi historiallisten ja sähköisten aineistojen tutkimuksessa
Kielitieteen päivien ohjelmassa käsitellään muun muassa sitä, miten tekniset menetelmät voivat olla apuna esimerkiksi historiallisten kieliaineistojen tutkimuksessa. Kun varhaiskeskiajan latinankielisiä asiakirjoja luokitellaan kieliaineistoksi, haasteet ovat toisenlaiset kuin nykypäivät Internet-aineistojen kohdalla: teksti saattaa olla kulunutta, tai paperissa voi olla reikä.
Uudenlaiset tekniset menetelmät ovat käytössä myös esimerkiksi viittomakielen tutkimuksessa: käsillä ja päällä tuotetut liikkeet voidaan kerätä, säilyttää ja luokitella entistä tehokkaammin ja tarkemmin. Silmänliiketutkimuksen avulla voidaan puolestaan vastata vaikkapa kielenoppimiseen liittyviin kysymyksiin: silmänliikkeitä tutkimalla saadaan selville esimerkiksi, millaiset piirteet tuottavat kielenoppijalle vaikeuksia vieraskielistä tekstiä luettaessa.
Tekninen kehitys muuttaa myös kielitieteen tutkimuskohdetta. Kielitieteen päivien useissa esitelmissä tarkastelun kohteena onkin tietokonevälitteinen viestintä, kuten verkkokeskustelut, nettisanakirjat tai ihmisen vuorovaikutus puhuvan tietokoneen kanssa.
Vuosittain eri yliopistoissa kiertävä Kielitieteen päivät on luonteeltaan matalan kynnyksen konferenssi. Moni tohtoriopiskelija pitää Kielitieteen päivillä ensimmäisen konferenssiesitelmänsä.
Tänä vuonna kieltä lähestytään tieteen lisäksi myös taiteen keinoin: esitelmien joukossa on Santeri Tuorin videoteos ”Pöydältä voi tippua”, jossa seurataan pienen pojan puheen kehittymistä. Kielitieteen päivillä puhutaan myös korkeakoulupolitiikasta Suomen kielitieteellisen yhdistyksen ja Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tohtoriohjelma Utulingin järjestämässä paneelikeskustelussa tohtorikoulutuksen uudistuksesta.