Kansainväliset eläintutkijat keskustelevat kesyn ja villin määritelmistä 30.–31.5.
Turun yliopistolla järjestettävässä symposiumissa tarkastellaan ihmisten luomia määritelmiä ja luokituksia eläinten kesyydestä ja villeydestä.
Turun yliopiston tiedote 24.5.2016
Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.
Aika: 30.–31.5. klo 10.15–11.30
Paikka: Janus-sali, Sirkkalan kampusalue, Kaivokatu 12
Arkipuheessa eläimet jaotellaan usein joko villeiksi tai kesyiksi. Tarkemmassa tarkastelussa käsitteet villi ja kesy paljastuvat kuitenkin hyvin moniselitteisiksi ja historiallisesti muuttuviksi. Mikään eläin ei ole lähtökohtaisesti kesy, vaan eläinlajien ja -yksilöiden määrittyminen riippuu ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksen tavoista.
– Lisäksi kesyys ja villeys ovat dynaamisia olotiloja. Kesyt eläinyksilöt voivat elinkaarensa aikana villiintyä tai villit eläimet voivat kesyyntyä ja tottua ihmisen läsnäoloon. Kesyys ja villeys kertovatkin ehdottomina kategorioina enemmän eläimiä määrittelevistä ihmisistä kuin itse eläimistä, toteaa yleisen historian professori Taina Syrjämaa symposiumin teemoista.
Suomen Akatemian rahoittaman Eläinten toimijuus yhteiskunnassa -projektin sekä yleisen historian ja kansatieteen oppiaineiden järjestämässä symposiumissa pureudutaan villin ja kesyn käsitteiden ongelmiin ja seurauksiin.
Eläin- ja ympäristöhistorian kansainväliset huiput Turussa
Animals wild and tame – peering beyond categories -symposiumin pääpuhujat ovat professori Harriet Ritvo Yhdysvalloista (Massachusetts Institute of Technology) ja professori Sverker Sörlin Ruotsista (Kungliga tekniska högskolan). Kaikille avoimet yleisöluennot järjestetään maanantaina ja tiistaina klo 10.15–11.30 Turun yliopiston Sirkkalan kampusalueella.
Maanantaina 30.5. Ritvo käsittelee luennollaan “Wanting the wild” eurooppalaisten tapoja sisällyttää villejä eläimiä jokapäiväiseen elämäänsä Euroopassa ja muualla maailmassa esimerkiksi risteyttämisen tai akklimatisaation, eli erilaisiin ilmastollisiin olosuhteisiin sopeuttamisen, avulla.
Tiistaina 31.5. Sörlin tarkastelee luennollaan ”Boundaries and becomings – contesting concepts of anthropocene conversations” ympäristöntutkimuksessa keskeiseksi käsitteeksi nousseen antroposeenin, eli ihmisen toiminnan määrittämän geologisen ajanjakson, problematiikkaa pohtimalla luonnon, ihmisen ja kulttuurin kategorioiden välistä rajanvetoa.
Ritvo on ympäristöhistorioitsija ja eläinten ja ihmisten välisen suhteen historiantutkimuksen uranuurtaja. Hän on tutkimuksissaan tarkastellut erityisesti viktoriaanisen ajan eläinten ja ihmisten suhdetta ja julkaissut aihepiiristä 1980-luvulta lähtien. Harvard University Press valitsi Ritvon teoksen The Animal Estate. The English and Other Creatures in the Victorian Age (1987) sadan merkittävimmän julkaisunsa listalle vuonna 2013.
Turun yliopiston kunniatohtori Sörlin on monipuolinen aate- ja ympäristöhistorioitsija. Sörlin on Euroopan johtavia humanistisen ympäristötutkimuksen tutkijoita ja ollut muun muassa perustamassa KTH:n Environmental Humanities Laboratorya. Hän on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja tunnettu ympäristö- ja tutkimuspolitiikan neuvonantaja Ruotsissa ja kansainvälisesti.
Lisätietoja
Professori Taina Syrjämaa
02 333 5231
taisyr(a)utu.fi
Symposiumin koordinaattori Johanna Skurnik
02 333 8473
jeskur(a)utu.fi