Kalavanhemmat tunnistavat vihollisen värityksen perusteella
Poikasiaan puolustavat kirjoahvenet hyökkäävät aggressiivisemmin niiden kalojen kimppuun, jotka ovat suurempi uhka niiden reviirille.
Turun yliopiston tiedote 12.8.2015
Akvaarioharrastajillekin tutut kirjoahvenet ovat kehittyneet mestareiksi uhkatekijöiden tunnistajina. Turun yliopiston ja Australialaisen Monash yliopiston yhteistyönä tehdyn tutkimuksen mukaan topakasti reviiriään ja poikasiaan puolustavat kirjoahvenet osaavat strategisesti kohdentaa aggressionsa pelkästään tunkeilijoiden värityksen perusteella – jopa silloin kun kutsumattomat vieraat ovat jonkin muun lajin yksilöitä.
Tutkijat pitävät tulosta merkittävänä, sillä se osoittaa, että eläimet voivat kiinnittää tarkkaa huomiota muiden lajien käyttämiin värisignaaleihin ja hienosäätää omaa käyttäytymistään niiden perusteella.
Lisääntymiskauden aikana useat eri kirjoahvenlajit perustavat lisääntymisreviirinsä vieretysten järven pohjalle. Suurin uhka kirjoahvenvanhempien reviirille ovat kalat, jotka eivät itse ole lisääntymisvaiheessa.
– Lisääntymisaikana vanhemmat ovat kiireisiä reviiriään ja jälkeläisiään puolustaessaan, joten ne elävät etupäässä aikaisemmin elimistöönsä varastoimillaan rasvoilla. Sen sijaat yksilöt, jotka eivät itse ole lisääntymisvaiheessa, etsivät aktiivisesti ravintoa, kuten kalanpoikasia. Lisäksi ne saattavat yrittää syrjäyttää reviirinomistajat aloittaakseen itse lisääntymisen, kertoo tutkimusta Turun yliopistossa johtanut Topi Lehtonen.
Kirjoahvenet hyökkäävät perusväristen kalojen kimppuun
Tutkijat olettivat, että reviiritietoisille vanhimmille on eduksi pystyä tunnistamaan myös muiden lajien yksilöiden lisääntymisvaihe esimerkiksi kutuvärityksen perusteella. Saadakseen näkemykselleen vahvistuksen, he tekivät kokeen laitesukeltamalla Nicaragualaisessa Xiloá-kraatterijärvessä.
Kokeessa tutkijat esittivät kutureviiriään puolustaville kirjoahvenille kalamalleja, jotka oli valmistettu liimaamalla toisen kirjoahvenlajin kuvia kelluviin muovilevyihin. Kuhunkin kalamalliin kiinnitettiin painolla varustettu ohut siima, joten se kellui kalamaisesti pohjan läheisyydessä.
– Vanhemmat hyökkäsivät kohti malleja aivan kuin ne olisivat olleet oikeita reviiritunkeilijoita, kertoo tutkimukseen osallistunut apulaisprofessori Bob Wong Melbournen Monash yliopistosta.
Tutkijat havaitsivat, että kalavanhemmat huomioivat mallitunkeilijoiden värityksen yksityiskohdat käyttäytymisessään. Kalat olivat paljon aggressiivisempia perusvärisiä kuin kutuasuisia malleja kohtaan.
>> Tutkimustulokset julkaistiin The American Naturalist -tiedelehdessä: http://www.jstor.org/stable/10.1086/682711
Kuvia:
>> Kirjoahven: https://apps.utu.fi/media/kuvat/kirjoahven.jpg
>> Kirjoahven hyökkäämässä kalamallin kimppuun: https://apps.utu.fi/media/kuvat/kirjoahven_kalamalli.jpg
>> Xiloá-kraatterijärvi: https://apps.utu.fi/media/kuvat/xiloa.jpg
Kuvaaja: Topi Lehtonen