Jättirotta, caramba-pistiäinen, huovuttaja ja varaani – suomalaistutkijoiden löytämät uudet eläinlajit herättävät huomiota maailmalla
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden löytämät tieteelle uudet eläinlajit herättävät kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Vuosina 2015 ja 2016 tutkijat kuvasivat tieteelle esimerkiksi Rattus detentus -rotan, Clistopyga caramba -pistiäisen, Varanus semotus -varaanin ja huovuttavan pistiäislajin. Uudet ja erikoiset eläinlajit ovat nousseet nopeasti puhutuimpien uusien eläinlöytöjen joukkoon kansainvälisissä medioissa ja suosituissa blogeissa.
Turun yliopiston tiedote 20.2.2017
Maapallon luonnon monimuotoisuus tunnetaan heikosti. Tieteelle tuntemattomia eläin- ja kasvilajeja löytyy erityisesti valtameristä ja lähellä päiväntasaajaa sijaitsevista sademetsistä. Tutkijat nimeävät joka vuosi noin 18.000 tieteelle uutta eliölajia. Suurin osa uusista lajilöydöistä jää kuitenkin vain akateemisen maailman tietoisuuteen.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat tekevät töitä eri puolilla tropiikkia ja kuvaavat vuosittain jopa kymmeniä tieteelle uusia eläinlajeja. Useimmat niistä jäävät ilman sen suurempaa huomiota. Papua Uuden Guinean syrjäisiltä saarilta löytyneet Rattus detentus -rotta ja Varanus semotus -varaani, sekä Perun Amazoniasta löytynyt Clistopyga caramba -pistiäinen ovat poikkeuksia.
Uuden rottalajin löytyminen valittiin alkuvuodesta yhdysvaltalaisessa Discover-lehdessä vuoden 2016 sadan parhaimman tiedeuutisen joukkoon. Pistiäislöytö nostettiin esiin lukuisten blogien lisäksi esimerkiksi The Daily Mail-lehden jutussa. Varaanista ja rotasta raportoitiin muun muassa Washington Postissa, The Guardianissa, The Telegraphissa ja El Mundossa.
– Tieteelle uusien lajien löytäminen ja nimeämien ovat pitkiä prosesseja. Uusien lajilöytöjen takana saattaa olla esimerkiksi pitkiä tutkimusjaksoja maastossa, jolloin lajeja etsitään kaukana kotimaasta. Maastotöiden jälkeen alkaa muu tieteellinen työ, jonka aikana laji tutkitaan laboratoriossa, kuvataan, nimetään, luokitellaan ja julkaistaan kansainvälisissä tiedesarjoissa. Kovasta työstä huolimatta valtaosa uusista lajeista jää usein vain tiedeyhteisön tietoon, kertovat löydöt tehneet Valter Weijola ja Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistosta.
Silloin tällöin uudet eläin- ja kasvilajit nousevat suosituiksi. Usein suosion takana ovat esimerkiksi uuden lajin erikoinen ulkonäkö, mielenkiintoinen käyttäytyminen tai merkityksellisyys ihmisen kannalta.
Perinteisesti suuren yleisön suosioon ovat nousseet esimerkiksi sukupuuttoon kuolleet ihmis- ja dinosauruslajit. Lisäksi huomiota ovat saaneet lajit, jotka on nimetty presidenttien, laulajien tai urheilutähtien mukaan.
Erikoisia eläinlajeja löytyy myös Suomesta. Viime vuonna biodiversiteettiyksikön tutkijat Niclas Fritzén ja Sääksjärvi tutkivat suomalaista loispistiäislajia ja osoittivat sen huovuttavan hämähäkinseittiä huovutusneulaksi kehittyneen munanasettimensa avulla. Erikoinen eläinlöytö nousi nopeasti esille kansainvälisessä mediassa ja uutisoitiin esimerkiksi Science-tiedelehden ja BBC:n nettisivuilla sekä The Scientist- ja The Atlantic- lehdissä.
– On hienoa, että lajilöydöt herättävät kiinnostusta myös suuressa yleisössä. Se kiinnittää lukijoiden huomion siihen tosiasiaan, että tunnemme oman kotiplaneettamme vielä todella huonosti. Samanaikaisesti lajeja häviää ihmisen toimesta yhä kiihtyvällä vauhdilla. Kiinnostus erikoisia lajilöytöjä kohtaan lisää toivottavasti ihmisten intoa suojella uhanalaisia ekosysteemejä ja niiden asukkaita. Meille tutkijoille se on ehkä suurin toive pitkäkestoisen työpanoksen jälkeen, Weijola ja Sääksjärvi sanovat.
Lisätietoja:
Ilari E. Sääksjärvi, eläintieteen dosentti, johtaja, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö, 040-5460976, ileesa@utu.fi
Valter Weijola, väitöskirjatutkija, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö, vsawei@utu.fi
Kuvia:
Mediat voivat hyödyntää alla olevia kuvia vapaasti. Kuvan yhteydessä tulee mainita kuvaajan nimi.
https://apps.utu.fi/media/kuvat/biodiversiteettiyksikko/rattus_elainmuseo_turun-yliopisto.jpg
Rattus detentus elää ainoastaan Papua-Uuden-Guinean syrjäisellä Manus-saarella. Saareen eristäytyneestä rotasta on kehittynyt Uudessa-Guineassa ja Australiassa eläviä sukulaisiaan isompi, ja se onkin suurikokoisimpia Rattus-suvun edustajia maailmassa. Lajin elintavoista tiedetään hyvin vähän. Laji esiintyy harvalukuisena saaren sademetsissä. Kuva: Valter Weijola, TY.
Caramba-pistiäisen (Clistopyga caramba) takaruumiin kärki muistuttaa muurahaista – sillä on eräällä tavalla kaksi päätä. Pistiäinen käyttää sitä todennäköisesti pelotellakseen pois muniaan suojelevia hämähäkkiemoja. Valkoinen takaruumiin tyvi ”irrottaa” muurahaista muistuttavan osan visuaalisesti muusta pistiäisestä. Hämähäkin lähdettyä pakoon, caramba-pistiäinen loisii sen munat. Laji tunnetaan ainoastaan Perun Amazonian ja Andien väliseltä vuorovaikutusvyöhykkeeltä. Lajinimi caramba viittaa espanjankieliseen huudahdukseen ”Ay caramba!”. Se kuvaa hyvin tutkijoiden tunteita lajin löytöhetkellä. Kuva: Ilari E. Sääksjärvi, TY.
https://apps.utu.fi/media/kuvat/biodiversiteettiyksikko/varanus_elainmuseo_turun-yliopisto.JPG
Mussau-saarella kotoperäinen sinihäntävaraani (Varanus semotus) on isokokoinen, älykäs ja aktiivinen lisko joka toimii syrjäisen saaren huippupetona. Laji kuuluu Tyynenmeren varaaneihin, jotka ovat huonoimmin tunnettuja maalla eläviä suurikokoisia selkärankaisia. Useimmat lajit ovat hyvin salaperäisiä ja elävät vaikeakulkuisilla alueilla Uudessa-Guineassa, Molukeissa ja Salomonsaarilla. Kuva: Valter Weijola, TY.
https://apps.utu.fi/media/kuvat/biodiversiteettiyksikko/sademetsa_elainmuseo_turun-yliopisto.jpg
Trooppiset sademetsät peittävät vain 6 prosenttia maapallon maapinta-alasta, mutta niissä elää arviolta 50 prosenttia maalla elävistä eliölajeista. Valtaosa näistä lajeista on vielä tieteelle tuntemattomia. Turun yliopiston tutkijat tekevät aktiivisesti biodiversiteettiselvityksiä muun muassa Amazoniassa sekä Papua-Uuden-Guinean ja Ugandan sademetsissä. Kuva: Valter Weijola, TY.
Kuvan mustasiipinen Zonopimpla-loispistiäinen on tieteelle tuntematon eli vielä ilman nimeä. Laji löytyi Länsi-Amazonian alankosademetsäalueelta ja odottaa tieteellistä kuvausta Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkimuskokoelmassa. Kuva: Ilari E. Sääksjärvi, TY.
Poimintoja kansainvälisestä uutisoinnista:
>> http://discovermagazine.com/2017/janfeb/44-new-species-smackdown
>> http://gizmodo.com/um-this-wasp-species-has-an-ant-head-for-a-butt-1791281779
>> http://www.bbc.com/earth/story/20160818-the-creature-that-invented-arts-and-crafts
>> http://www.iflscience.com/plants-and-animals/new-species-giant-rat-discovered-south-pacific/
>> http://gizmodo.com/meet-the-million-year-old-lizard-species-we-didnt-know-1761053683