Harvinaiset niittykasvit viihtyvät voimalinjojen alueilla
Uusi tutkimus paljastaa, että harvinaistuneet niittykasvit menestyvät hyvin kaupunkien voimalinja-alueilla. Tutkimustulokset antavat tietoa siitä, mitkä voimalinjojen alueet ovat parhaita kasvupaikkoja arvokkaille niittylajeille ja millaisilla alueilla leviävät haitalliset vieraslajit.
Turun yliopiston tiedote 3.12.2015
Voimalinjojen avarat alueet sopivat niittykasveille, koska linjojen raivaus ylläpitää kasveille tärkeitä valoisia ja lämpimiä oloja. Raivaus tekee linjoista kuitenkin otollisia kasvupaikkoja myös haitallisille vieraslajeille, joiden on helppo levitä alueille, kun aiempi kasvillisuus raivataan pois.
Turun yliopiston tohtorikoulutettava Jussi Lampinen totesi tutkimuksessaan, että niitty- ja vieraslajit suosivat erityyppisiä voimalinja-alueita. 1800-luvun karttojen perusteella selvisi, että yksi tärkeimmistä niittykasvien esiintymiä selittävistä tekijöistä on maankäytön historia: niittylajisto on runsainta alueilla, joiden paikalla on muinoin sijainnut laidunmaita tai ketoja. Vieraslajit taas viihtyvät vastikään raivatuilla linjoilla, joiden maaperä on tuottoisaa ja jotka sijaitsevat lähellä asuttuja alueita.
– Jotta voimalinjoja voitaisiin hyödyntää harvinaisten niittylajien suojelussa ja toisaalta haitallisten vieraslajien torjunnassa, on tärkeää tietää, minkä tyyppiset voimalinjat ovat eri lajiryhmien mieleen. Tulosten avulla niittykasveja suosiva hoito, kuten linjojen intensiivisempi raivaus, osataan keskittää juuri sinne, missä siitä on eniten apua. Kaikkein haitallisimpien vieraslajien torjunta taas voidaan keskittää linjoille, jotka ovat niille otollisimpia kasvupaikkoja, Lampinen sanoo.
– Tutkimus osoittaa, että voimalinjat eivät aina ole vain rumia raivattuja käytäviä metsässä, vaan alueita voidaan hyödyntää kaupunkiluonnonsuojelussa, Lampinen lisää.
Koneen Säätiön ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiön rahoittama tutkimus julkaistiin PLoS ONE -lehdessä marraskuussa. Kaikille avoimen julkaisun voi lukea täältä: http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0142236