Euroopan vesialan teknologiaplatformi loi uutta strategiaansa Suomessa

​Turun yliopiston tiedote 18.1.2016

Suurin osa WssTP:n hallituksen jäsenistä on keski- ja eteläeurooppalaisia, ja hallitus on tyypillisesti toiminut Brysselissä. Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toimivan Technology Research Center -yksikön johtaja Tuomas Valtonen valittiin kesäkuussa 2015 ainoana yliopistoedustajana WssTP:n 11 hengen hallitukseen. Valtosen aloitteesta WssTP:n hallitus saapui Suomeen 15.–16. tammikuuta suunnittelemaan seuraavien vuosien strategioitaan.

– Euroopan vesisektorin teknologiaplatformi WssTP on merkittävimpiä vesisektorin yhteenliittymiä Euroopassa. Hallituksen työskentely tapahtuu yleensä Brysselissä, lähellä Euroopan unionin päätöksentekoelimiä. Tuomalla hallitustyöskentelyä myös Suomeen pyrimme parantamaan maamme näkyvyyttä sekä tuomaan lisää painoa Suomen puhtaille vesille ja vesialan osaamiselle, Valtonen kertoo.

WssTP on Euroopan komission vuonna 2004 käynnistämä vesisektorin eurooppalainen teknologiaplatformi. Vuodesta 2007 lähtien se on toiminut voittoa tavoittelemattomana järjestönä. WssTP:n jäsenistöön kuuluu tällä hetkellä yli 150 organisaatiota 22 valtiosta, joukossa suuri osa Euroopan merkittävimmistä vesialan toimijoista. Suomesta järjestöön on liittynyt Turun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä kotimaisia yrityksiä.

Valtosen Turun yliopistossa toimiva tiimi vastaa myös vedenlaatuun liittyvästä yhteistyöstä Euroopan Unionin ja Kiinan kansantasavallan välillä osana China-Europe Water Platform (CEWP) -organisaation toimintaa. Yhteistyössä läheisimpiä kumppaneita Euroopassa ovat Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, Pyhäjärvi-instituutti ja Varsinais-Suomen ELY-keskus, sekä Ranskan, Portugalin ja Tanskan vastaavat koordinaattorit.

– Marraskuussa järjestimme CEWP:n puitteissa pohjavesien monitorointiin liittyvän työpajan Kiinassa yhdessä tanskalaisten kollegoidemme kanssa. Tätä ennen olin juuri keskustellut Euroopan unionin ympäristökomissaari Karmenu Vellan kanssa EU:n ja Kiinan välisestä vesialan yhteistyöstä, ja hän korosti yhteistyön tärkeyttä. EU ja Kiina ovat molemmat tärkeitä osapuolia maailman ympäristön tilan kannalta, joten olemme tässä tärkeiden asioiden parissa, Valtonen kertoo.

Valtosen mukaan Lounaisrannikkoyhteistyön puitteissa myös Loura-vesiverkoston toimijoita pyritään jatkossa osallistamaan kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin.

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet