Erot nuorten digitaidoissa syntyvät jo peruskoulussa
Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa (RUSE) on keskitytty viime vuosina tutkimaan opetuksen ja koulutuksen digitalisaatiota ja erityisesti nuorten digitaalista osaamista. Uusimpien tutkimustulosten mukaan nuorten koulutusvalinnoilla on suuri vaikutus digitaalisen osaamisen karttumisessa. Tutkijat korostavat, että perusopetuksella on yhä keskeisempi rooli tasata nuorten digiosaamisen suuria vaihteluita.
Turun yliopiston tiedote 9.10.2018
RUSE on laatinut selvityksen toisen asteen opiskelijoiden digitaidoista osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Ammattirakenteen muutos haastaa osaamisen - Polkuja työhön hanketta.
– Toisen asteen opiskelijoiden digitaaliset valmiudet ovat nykyään yksi keskeinen osaamisalue siirryttäessä työelämään, alasta riippumatta. Digitalisaation myötä nämä taidot ovat tulevaisuudessa yhä keskeisemmässä roolissa. Siksi on tärkeää tutkia, minkälaiset valmiudet opiskelijat koulutuksen aikana saavat ja mitkä asiat digiosaamisen karttumiseen vaikuttavat, kertoo projektitukija Suvi-Sadetta Kaarakainen RUSEsta.
Vastikään julkaistussa artikkelissa tutkijat havaitsivat, että toisen asteen opiskelijoiden digitaidoissa on suurta vaihtelua. Saman koulutusasteen sisällä erot kiinnittyvät erityisesti koulutusalavalintoihin ja siihen, mille alalle nuori tulevaisuudessa toivoo päätyvänsä jatko-opintoihin tai työhön.
Myös ammattialojen sukupuolittuneisuus näkyy nuorten digiosaamisessa; miesvaltaisilla aloilla tytötkin menestyivät erinomaisesti, mutta naisvaltaisilla koulutusaloilla digiosaaminen on heikompaa sukupuoleen katsomatta.
Lukiolaisilla keskimäärin ammattikoululaisia paremmat digitaidot
Lukiolaiset, ja etenkin pitkän matematiikan lukijat, pärjäsivät ICT-taitotestissä keskimäärin ammattikoululaisia paremmin, vaikka huippuosaajat löytyivätkin ammatillisen koulutuksen ICT- ja kulttuurialoilta. Lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä osaamiserot todettiin suuriksi etenkin toisen asteen opintojen alussa, mutta toisen asteen opintojen aikana ammatillisten oppilaitosten opiskelijat kirivät kuilun umpeen.
– Aiemmin esimerkiksi PIAAC-tutkimuksessa on todettu ammatillisen koulutuksen käyneiden digitaidot huomattavasti heikommiksi kuin lukiotaustaisten. Saamamme tulokset korostavat, että ammatillisella puolella valittu koulutusala vaikuttaa erittäin paljon näiden taitojen hallintaan, selventää hankkeessa mukana ollut projektitutkija Antero Kivinen RUSEsta.
Erot nuorten digivalmiuksissa näyttävät syntyvän pitkälti jo perusopetuksen aikana. Tämä korostaa perusopetuksen roolia digiosaamisen kartuttamisessa.
– Kun tavoitellaan yhtäläisiä valmiuksia digitalisoituvan yhteiskunnan tuleville kansalaisille, perusopetuksen rooli näiden taitojen tarjoajana on keskeinen. Erityisesti pyrittäessä houkuttelemaan teknisille aloille enemmän opiskelijoita, etenkin tyttöjä, tulisi toimet osaamisen, myönteisten mielikuvien ja motivaation vahvistamiseksi ajoittaa perusasteelle. Peruskoulussa tehdyt valinnat vahvistavat eroja osaamisessa ja halukkuudessa hakeutua ICT-alalle myöhemmässä vaiheessa, toteaa tutkimukseen osallistunut IT-palvelupäällikkö Meri-Tuulia Kaarakainen Turun yliopiston tutkimuksen IT-yksiköstä.
Tutkimusartikkeli “Seeking Adequate Competencies for the Future. Digital Skills of Finnish Upper Secondary School Students” julkaistiin syyskuussa Nordic Journal of Science and Technology -lehdessä. https://doi.org/10.5324/njsts.v6i1.2520
Digiajan peruskoulu -hanke laajenee
Digitaalisen osaamisen tutkimusta tehdään RUSE:ssa myös perusopetukseen liittyen. Opettajien ja nuorten digitaitoja on selvitetty vuosina 2017 ja 2018 yhteistyössä Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen kanssa Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Digiajan peruskoulu -hankkeessa. Hankkeen ensimmäinen toimintakausi päättyy vuoden lopussa, jolloin myös julkaistaan hankkeen loppuraportti.
– Hankkeen tulokset on koettu tärkeäksi pohjaksi perusopetuksen kehittämiseen tähtäävälle päätöksenteolle ja nyt opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntämässä hankkeelle vuoden jatkorahoituksen. Aiempaa suuremman rahoituksen myötä voimme jalkautua koulujen arkeen keräämään laadullista aineistoa ja saada yhä kattavamman kuvan perusopetuksen digitalisaatiosta sekä digitaitojen karttumiseen vaikuttavista asioista, Suvi-Sadetta Kaarakainen kertoo.
Lisätietoa:
Suvi-Sadetta Kaarakainen
p. 050 354 7193, susaka@utu.fi