Erot maailman maiden logistisessa toimivuudessa edelleen merkittäviä
Maailmanpankin julkaisema Logistics Performance Index on listannut 160 maata niiden logistisen toimivuuden perusteella. Valtiot, yritykset ja järjestöt hyödyntävät indeksin tuloksia päätöksenteossa ympäri maailmaa. Turun yliopiston logistiikan professori Lauri Ojala on yksi maailmanlaajuisen raportin tekijöistä.
Turun yliopiston tiedote 20.3.2014
Maailmanpankin julkaisema Logistics Performance Index 2014 mittaa ja vertailee 160 maan ulkomaankaupan logistista suoriutumista monipuolisella mittaristolla. Listan kolmen kärjessä vuoden 2014 indeksijulkistuksessa ovat Saksa, Alankomaat ja Belgia. Listauksen kolme viimeistä maata ovat Afganistan, Kongon demokraattinen tasavalta ja Somalia.
Suomen sijoitus vuoden 2014 indeksissä on 24. Kun sijoitus edellisen kerran julkaistiin vuonna 2012, Suomen sijoitus oli kolmas. Logistiikan professori Lauri Ojala Turun yliopistosta sanoo, että sijoitus ei kerro siitä, että logistiset olot Suomessa olisivat merkittävästi muuttuneet.
‒ Kyselymenetelmästä johtuen maiden sijoitukset saattavat heitellä vuodesta toiseen, vaikka muutos absoluuttisissa pisteissä ei olekaan kovin suuri. Kokonaisuutena arvioiden Suomi on kuitenkin edelleen ansaitusti maailman kärkijoukossa, Ojala sanoo.
Erot supistumassa
Pääosa maiden välisistä eroista johtuu niiden erilaisesta kyvystä tuottaa ulkomaankaupan toimintoihin ja logistiikkaan tarvittavat kaupalliset ja viranomaispalvelut. LPI-indeksissä hyvin toimivat maat erottuvat selvästi heikommin toimivista.
‒ LPI mittaa, miten luotettavasti asiat toimivat. Kyseessä on ison joukon huolinta- ja logistiikkatoimijoita näkemys. Nämä toimijat hoitavat tavarakaupan käytännöt, joten heillä on maailmanlaajuisesti ehkä paras näkemys asiasta, Ojala sanoo.
Vaikka maiden välillä on suuria eroja, kertoo tuore raportti erojen kuitenkin kaventuneen.
‒ Tulokset viestivät melko selvästi siitä, että maiden väliset erot ovat supistumassa, erityisesti keski- ja korkeamman tulotason maiden välillä. Tämä tarkoittaa, että kilpailu tältä osin tiivistyy yhä, eikä niin sanottuja helppoja voittoja toimintaympäristön kehittämisessä enää juurikaan ole, Ojala sanoo.
LPI vaikuttaa isojen toimijoiden sijoittumispäätöksiin
LPI-indeksin tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa lähes kaikissa kyselyn kohteena olevissa maissa, useissa kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä rahoituslaitoksissa sekä muissa talous- ja tulliyhteisöissä ympäri maailman. Professori Ojala kertoo, että monet kaupan ja teollisuuden isot toimijat käyttävät tietoja hyväkseen tehdessään päätöksiä sijoittumisestaan.
Lauri Ojala on paitsi yksi raportin tekijöistä, myös sen alkuperäinen kehittäjä. Logistics Performance Index sai alkunsa 1990-luvun lopulla, kun Ojala teki Turun kauppakorkeakoulussa Maailmanpankille Baltian maiden ulkomaankaupan ja kuljetussektorin kehittämistyötä.
‒ Tuolloin mieleeni tuli ajatus yrittää löytää empiirinen keino verrata näiden maiden toiminnallista tasoa muihin. Itse kyselyinstrumentin kehitimme myöhemmin jatko-opiskelija Tapio Naulan ja Maailmanpankin asiantuntijoiden kanssa, ja ensimmäinen LPI julkaistiin vuonna 2007.