ER+ rintasyövän hormonaalista lääkehoitoa voidaan tehostaa epigeneettisillä lääkkeillä
Estrogeenireseptori-positiivisen eli ER+ rintasyövän hoidon tehostamiseksi on tehty merkittävä uusi löytö. Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä havaitsi kehittämässään eläinmallissa, että jos poikasen varhaisvaiheen kehityksessä on tapahtunut epigeneettisiä muutoksia emon korkeasta estrogeenitasosta johtuen, hormonaalisten syöpälääkkeiden tehoa voidaan parantaa antamalla niiden tueksi epigeneettisiä lääkkeitä.
Turun yliopiston tiedote 9.9.2016
– Tällä hetkellä estrogeenireseptori-positiivisen rintasyövän hoitoa vaikeuttaa se, että noin puolella hormonaalista lääkettä – kuten tamoksifeenia – saavilla potilailla tauti uusiutuu. Yhteisiä geneettisiä tai muita syitä resistenssin syntymiseen, eli lääkkeen tehon menetykseen, ei aiemmin ole tunnettu, Turun yliopiston syöpäbiologian dosentti Anni Wärri kertoo.
Jo aiemmin kehittämänsä eläinmallin avulla tutkijat osoittivat, että raskaudenaikainen kohonnut estrogeenitaso aiheuttaa muutoksia naaraspoikasten maitorauhasen epigeneettisessä säätelyssä ja lisää niiden riskiä sairastua rintasyöpään.
– Tässä jatkotyössämme havaitsimme, että varhaiskehityksen aikainen estrogeenialtistus kaksinkertaisti myös lääkeresistenssin syntymisen. Osoitimme, että epigeneettisillä lääkkeillä voidaan palauttaa tamoksifeenin teho ja estää taudin eteneminen, Wärri sanoo.
Aiemmin on syöpäsoluviljelmillä tehdyissä kokeissa havaittu, että epigeneettiset lääkkeet, kuten histonideasetylaation estäjät (HDAC-estäjät) ja DNA-metyylitransferaasin estäjät (DNMT-estäjät) pystyvät palauttamaan tamoksifeenin vaikutuksen. Myös alustavissa potilaskokeissa on havaittu, että epigeneettiset lääkkeet palauttavat tamoksifeenin, sädehoidon tai kemoterapian tehon joillakin aiemmin resistenteillä syöpäpotilailla.
– Sitä, mistä tällaiset epigeneettiset muutokset maitorauhasessa ja rintasyövässä voivat johtua, ei ole aiemmin tiedetty. Me valitsimme estrogeenin tutkimuskohteeksemme, koska aiemmissa tutkimuksissa on havaittu terveiden, raskaana olevien naisten estrogeenipitoisuuksien vaihtelevan jopa 19-kertaisesti normaaleissa, onnistuneissa raskauksissa, Wärri sanoo.
Tutkimus antaa Wärrin mukaan toivoa, että ER+ rintasyövän hoidossa voidaan lähitulevaisuudessa ottaa merkittäviä edistysaskeleita, kun selvitetään, onko potilaan syövän taustalla epigeneettisiä muutoksia, joiden hoidossa epigeneettisistä lääkkeistä on hyötyä.
– Samat lääkkeet saattavat estää rintasyövän myös niillä, jotka ovat altistuneet korkeille estrogeenipitoisuuksille sikiönkehityksen aikana, Wärri sanoo.
Tässä tutkimuksessa syöpänäytteistä löydettiin neljä geeniä, joiden epigeneettinen säätely oli muuttunut ja jotka saattavat olla hyödyllisiä seulonnan markkereita epigeneettisten muutosten tunnistamiseksi maitorauhasessa ja rintasyövässä.
Tutkimus vastaa sosiaali- ja terveysministeriön painopistealueisiinsa nostamiin kahteen teemaan: merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen perustavaa laatua oleva kliininen ja translationaalinen tutkimus sekä Yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus.
Tutkimus on julkaistaan tänään arvostetussa Journal of National Cancer Institute -tiedelehden verkkojulkaisussa, painetussa versiossa artikkeli julkaistaan myöhemmin.
Artikkeli: Effects of In Utero Exposure to Ethinyl Estradiol on Tamoxifen Resistance and Breast Cancer Recurrence in a Preclinical Model.
Kirjoittajat Leena Hilakivi-Clarke, Anni Wärri, Kerrie B. Bouker, Xiyuan Zhang, Katherine L. Cook, Lu Jin, Alan Zwart, Nguyen Nguyen, Rong Hu, M. Idalia Cruz, Sonia de Assis, Xiao Wang, Jason Xuan, Yue Wang, Bryan Wehrenberg, Robert Clarke
>> Journal of National Cancer Institute http://jnci.oxfordjournals.org/content/109/1/djw188.abstract?sid=eaeee092-451a-4a96-ac57-3d7b3b835684
>> Georgetown University http://www.eurekalert.org/pub_releases/2016-09/gumc-trl090716.php
Median käyttöön tarjolla oleva kuva: https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/warri.jpg, kuvaaja Markku Saksa
Tutkimus tehtiin pääosin Georgetownin yliopistossa. Tutkimusryhmän johtaja on syntyjään suomalainen Georgetownin yliopiston onkologian professori Leena Hilakivi-Clarke (vas.) ja työryhmässä työskenteli myös Turun yliopiston syöpäbiologian dosentti Anni Wärri.
Lisätietoja:
Turun yliopiston dosentti Anni Wärri, p. 050 530 1821, awarri@utu.fi
Georgetown Universityn onkologian professori Leena Hilakivi-Clarke, p. +1-202 687 7237, clarkel@georgetown.edu
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet