Endometrioosin ja neuropatologian kongressit Turussa ja Naantalissa 23.–25.5.

20.05.2013

Turun yliopiston tiedote 20.5.2013

4th Nordic Congress on Endometriosis (NCE 2013), Turku 23-25.5.2013

Turku on saanut kunnian järjestää neljännen pohjoismaisen endometrioosin tutkimuksesta ja hoidosta kiinnostuneiden erityisesti lääkäreille suunnatun kokouksen. Aikaisemmat pohjoismaiset kokoukset on pidetty Tukholmassa Ruotsissa 2000, Svendborgissa Tanskassa 2006 ja Trondheimissa Norjassa 2009.

Tämä 4th Nordic Congress on Endometriosis (NCE 2013) pidetään Turussa 23. – 25. toukokuuta. Osallistujia on tulossa paikalle yhteensä n. 200, erikoislääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä sekä tutkijoita erityisesti pohjoismaista ja tietysti myös Suomesta sekä myös pohjoismaiden ulkopuolelta.

Yleistä endometrioosista

Endometrioosi on varsin yleinen hedelmällisessä iässä olevien naisten vaiva, joka luonteeltaan on kiusallinen mutta onneksi hyvänlaatuinen tauti. Se on ehkä tärkein kivun ja hedelmättömyyden aiheuttaja naisilla ja koskettaa noin 5 - 10 prosenttia hedelmällisessä iässä olevia naisia. Noin puolella naisista, joilla on lantion alueen kipuja tai lapsettomuutta todetaan endometrioosi. Keskimääräinen viive lopulliseen (kirurgiseen) diagnoosiin on oletettu kestävän 7 - 10 vuotta. Tästä syystä uudet diagnostiset menetelmät ovat alan tutkimuksen polttopisteessä. Oraalisten yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttö joko ennen tai jälkeen operatiivista toimintaa on pidetty tärkeimpänä ennalta ehkäisevänä hoitona taudin leviämisen tai uudelleen muodostumisen ehkäisyssä. Niille naisille, joilla oireet vaativat kirurgista lähestymistä ns. one step -leikkaus on suositeltavin hoitotapa. Kaikkiaan endometrioosin hoidosta aiheutuneet kustannukset ovat hyvin mittavat yhteiskunnan kannalta. Euroopan tasolla on arvioitu, että endometrioosin hoidon rahallinen kustannus nousee vuosittain jopa yli 10 miljardiin euroon. Turun NCE2013-kokouksessa käsitellään kaikkia edellä mainittuja näkökohtia. Kongressi tarjoaa viimeisimmän tutkimustiedon ja potilashoitoon liittyvät uutuudet toisaalta tutkijoille ja toisaalta kliinikoille. Lisäksi se mahdollistaa kokemusten ja ideoiden vaihdon niin pohjoismaisten kuin muualtakin tulevien kollegojen kesken.

Kongressin ohjelmasta

Ohjelma alkaa torstaina 23.5. pre-symposiumilla, jossa livekirurgisesti esitetään munasarjan endometrioosin ja vaativan laajalle levinneen endometrioosin leikkaushoitoa TYKS:ssä. Nämä leikkaukset välitetään yli sadan hengen yleisölle naisten klinikan leikkausalista isoon luentosaliin, josta käsin osallistujat ovat keskustelu- ja näköyhteydessä leikkausryhmään. Perjantaipäivän 24.5. tieteellinen ohjelma painottuu perustutkimukseen ja genetiikkaan sekä kliinisiin asioihin sisältäen taudin epidemiologiaa, uusinta diagnostiikkaa ja hoitoa. Lauantaina aamupäivän ohjelma keskittyy alan tieteellisesti uusiin saavutuksiin ja taudin hoidon tuloksiin. Lisäksi mukana on esitelmiä kokouksen aikana esillä olevista postereista. Aiheisiin
kuuluvat myös katsaukset Pohjoismaiden endometrioositutkimuksen aktiviteettiin ja taudin hoidon keskittämisestä saatuihin raportteihin.

Huipputukijat mukana

Kongressin tavoitteena on uusien asioiden esille ottaminen, ajatusten vaihto kansallisten ja kansainvälisten tutkijaryhmien ja käytännön hoidosta vastaavien lääkärien kanssa, sekä johdattaa alasta kiinnostuneet varttuneemmat ja nuoret lääkärit tutkimuksen ja uusimman hoidon pariin.

Suomen tiedeyhteisön kannalta on ensiarvoista, että saamme vieraaksemme kansainvälisesti erittäin korkeatasoisia luennoitsijoita ja pohjoismaisia maansa endometrioosin hoidon keskittämisestä ja hoidosta vastaavia kollegoita, joilla on myös selvä oma tutkimusintressinsä.

Kansainvälisistä tutkijanimistä tärkeimpinä ovat esillä Maailman endometrioosijärjestön presidentti prof. Paolo Vercellini Italiasta ja prof. Ian Fraser Australiasta. Pohjoismaista kärkeä edustavat prof. Matts Olovsson Ruotsista, prof. Tom Tanbo Norjasta, prof. Reynir Geirsson Islannista ja edellisen kokouksen presidentti prof. Mette Moen Norjasta.

Keskushermoston tulehdusreaktiot osallisina monien aivosairauksien syntyyn

Pohjoismainen neuropatologiyhdistys SNS (Scandinavian Neuropathological Society) ja Turun yliopisto järjestävät aivosairauksia tutkiville ja hoitaville lääkäreille 10. Nordic Lights Neuroscience Symposiumin Naantalin kylpylässä 23.–25.5.2013. Perinteikäs symposium järjestetään Suomessa toista kertaa.

Kokouksen pääteemoja ovat multippeli skleroosi (MS) -tauti ja sen hoito komplikaatioineen, aivoja rappeuttavien sairauksien synty, sekä sidekudossairauksien keskushermostoilmentymät. Kokous käsittelee aihepiiriä sekä käytännön lääkärin että tutkijan näkökulmasta. Luennoitsijoiksi on saatu käsiteltävien alojen huippuasiantuntijoita.

Ihmiselimistössä tulehdukselliset ja puolustuskykyyn liittyvät prosessit ovat osa jokapäiväistä elämää. Toimiva vastustuskyky on välttämätön virus- ja bakteeritulehdusten torjuntaan ja siten edellytys ihmisen selviytymiselle. Vastustuskykyä voidaan vahvistaa tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan rokotuksilla, joiden avulla mm. isorokko on hävitetty maapallolta ja polion hävittäminen on jo loppusuoralla.

Elimistön puolustusmekanismit ovat kuitenkin varsin monimutkaisia ja monivaiheisia. Mikäli immunologinen koneisto toimii erheellisesti, voi syntyä autoimmuunisairauksia, joissa tulehdusreaktio kudoksia joissa ei ole taudinaiheuttajaa. Tältä pohjalta syntyy myös useita neurologisia sairauksia. Yksi esimerkki näistä on MS-tauti. Myös aivoja rappeuttavissa taudeissa, kuten Alzheimerin taudissa, tulehdusreaktiolla katsotaan olevan osuutta taudin syntyyn. Modernit neuroimmunologiset lääkehoidot ovat tuoneet helpotusta MS-potilaan elämään ja parantaneet elämänlaatua. Näihin hoitoihin voi kuitenkin liittyä vakavia komplikaatioita. Syy tähän on immunologisen puolustuskoneiston heikkeneminen, jolloin potilas voi saada vakavan virusinfektion.

Kokouksessa käsitellään yleisiä immunologisia mekanismeja, jotka pätevät myös aivojen alueella. Puhujina tässä osiossa ovat Sirpa Jalkanen (Turun yliopisto) ja Roxana Carare (University of Southampton, Englanti). MS taudista puhuvat mm. Claudia Lucchinetti (Mayo Clinic, Minnesota, USA) sekä Tomas Olsson (Karolinska institutet, Ruotsi). MS-taudin yksilöllistyvästä hoidosta puhuu Irina Elovaara (Tampereen yliopisto).

Neurodegeneratiivista sairauksista puhuvat mm. Juha Rinne (Turun yliopisto) ja Irina Alafuzoff (Upsalan yliopisto). Aivoverisuonten tulehduksista puhuvat mm. Claire Rice (University of Bristol, Englanti); Magnus Andersson (Karolinska institutet, Ruotsi) ja Laura Pirilä (Turun yliopisto). Viruskomplikaatiosta puhuvat mm. Nancy Richert (Cambridge, USA), Gabor Kovacs (University of Vienna) ja Hans Lindå (Karolinska Institutet, Ruotsi).

Lisätietoja ja yhteystiedot: http://congress.utu.fi/nlns2013/

Luotu 20.05.2013 | Muokattu 01.12.2020