Eksoottiset hedelmäpuut ja -pensaat ovat esillä kasvitieteellisessä puutarhassa
Hiihtolomien aikaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on esillä 19.2.–18.3.2016 eksoottisia hedelmäpuita ja -pensaita sekä perennoja. Myös hedelmiin tutustutaan luentojen ja tietoiskujen avulla. Näyttelyn avajaisia vietetään lauantaina 20.2.2016 klo 12–14.
Turun yliopiston tiedote 16.2.2016
Avajaispäivänä 20.2.2016 puutarhan seminaarisalissa järjestetään kaikille avoimia luentoja klo 12–14. Juha Ujula kertoo persikan, viiniköynnöksen, aprikoosin, amerikanpersimonin, papavin, kvittenin ja mispelin viljelystä. Sen jälkeen kuullaan Mary Kuusiston luento viidakkokurkun, käärmekurkun, naranjillan, pesusienikurkun, karviaiskoison ja tomatillon viljelystä.
Näyttelyyn on koottu hedelmistä tietotauluja, joissa kerrotaan muun muassa niiden käytöstä. Seminaarisalissa on esillä myös hedelmäaiheiden diaesitys. Kahvilassa pyörii kuvanäyttely kiivihedelmien poiminnasta, pakkaamosta, pakkaamisesta, lajittelusta ja lähetyksestä.
– Kasvihuoneista kävijä löytää esimerkiksi mansikkaguavan, jättipassion, puutomaatin, suomuannoonan, hottentottiviikunan, jättipeikonlehden ja apinanleipäpuun, joka kasvaa mehikasvihuoneessa, kertoo ylipuutarhuri Simo Laine.
Apinanleipäpuuhun liittyy myyttejä ja legendoja
Näyttelyssä esillä oleva apinanleipäpuu (Adansonia digitata) kasvaa luonnonvaraisena Afrikan savannialueilla. Laji kuuluu malvakasveihin ja sitä kutsutaan myös nimillä baobab ja baobabpuu.
Apinanleipäpuulla on valkoiset, tuoksuvat kukat, joita lepakot pölyttävät. Puut saattavat kasvaa jopa 25 metriä korkeiksi. Täysikasvuisina apinanleipäpuut ovat tavallisesti 15 metriä korkeita, ja hyvin paksuja: rungon läpimitta voi olla jopa 7 metriä. Puu haarautuu oksistossa tiheästi.
– Puu kestää hyvin kuivuutta, mutta erittäin kuivina aikoina se pudottaa lehtensä suojautuakseen kuihtumiselta. Apinanleipäpuussa ei ole kasvurenkaita, joten puuyksilön ikää ei voi määrittää kasvavasta yksilöstä. Vanhimpien puiden iäksi on kuitenkin arvioitu jopa 6 000 vuotta. Apinanleipäpuuta viljellään muun muassa Australiassa ja Etelä-Afrikassa. Afrikasta tuodaan Eurooppaan jo 20 tonnia baobabia vuodessa, Laine sanoo.
Apinanleipäpuun hedelmät muistuttavat kurpitsaa ja ovat erittäin herkullisia. Ne sisältävät monia arvokkaita ravintoaineita, esimerkiksi C-vitamiinia niissä on kuusi kertaa niin paljon kuin appelsiinissa. 100 grammassa apinanleipäpuun hedelmiä on 300 milligrammaa kalsiumia ja 45 grammaa ravintokuituja. Niissä on enemmän antioksidantteja kuin mustikassa. Baobabissa on myös runsaasti magnesiumia.
– Afrikkalaisille baobab on enemmän kuin hedelmä. Siihen liittyy myyttejä ja legendoja. Apinanleipäpuuta kutsutaan ”ylösalaisin-puuksi”, koska sen oksat muistuttavat ylös sojottavia juuria. Baobab on, toisin kuin monet jalostetut vihannekset ja hedelmät, kasvanut samanlaisena aikojen alusta asti, Laine toteaa.
Näyttely on avoinna joka päivä normaalia pääsymaksua vastaan klo 10–16, maaliskuussa klo 10–17.
Kuva oka-annoona -puusta: https://apps.utu.fi/media/kuvat/oka-annoona.jpg
