Dopingrikkomuksia voi olla vaikea hyvittää
Dopingrikkomuksen paljastuminen ei takaa, että rikkomuksen aiheuttama epäreiluus saadaan korjattua. Lähimmäs reiluutta päästään, kun käytössä on järkevä yhdistelmä toimenpiteitä, toteaa urheilufilosofian tutkija Mika Hämäläinen uudessa tutkimuksessaan.
Turun yliopiston tiedote 14.7.2016
Monet dopingtapaukset tulevat ilmi vasta urheilukilpailujen jälkeen. Esimerkiksi Ben Johnson kärysi Soulin Olympialaisissa vuonna 1988 muutama päivä miesten satasen finaalijuoksun jälkeen. Hän joutui luopumaan kultamitalistaan. Lance Armstrong puolestaan jäi kiinni pyöräilyssä vuonna 2012 ja menetti kaikki Tour de France -voittonsa. Viimeisin niistä oli vuodelta 2005.
Urheilufilosofian tutkija Mika Hämäläinen Turun yliopistosta tarkastelee kansainvälisessä Bioethics-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissaan, onko mahdollista palauttaa kilpailun reiluus, kun dopingrikkomus saadaan selville vasta kilpailun jälkeen. Tutkija luettelee kahdeksan mahdollista toimenpidettä rikkomusten varalle: hylkäys ja sijoitusten uudelleenjako, suorituksesta saavutetun tuloksen muuttaminen, mitalien palauttaminen ja uudelleenjako, kilpailukielto, uusintaottelu, oikeudellinen seuraus, anteeksipyyntö sekä anteeksianto.
Hämäläisen mukaan mikään toimenpiteistä ei tunnu kuitenkaan yksinään riittävän.
– Tarvitaan jonkinlainen järkevä yhdistelmä. Tyypillisessä dopingtapauksessa lähimmäs reiluutta saatettaisiin päästä, kun kaikki muut paitsi uusintaottelu toteutuvat, Hämäläinen pohtii.
Mitalien uudelleenluovutus arvokisojen yhteyteen?
Tutkija korostaa, että järkevän toimenpideyhdistelmän lisäksi toimenpiteitä tulee käyttää viisaasti. On muun muassa löydettävä sopiva aikaikkuna eli aikaväli, jolloin toimenpide olisi toteutettavissa. Hämäläinen havainnollistaa sopivan aikaikkunan valintaan liittyviä ongelmia:
– Jos dopingin käyttö paljastuu esimerkiksi 50 vuotta alkuperäisen kilpailun jälkeen, tulisiko urheilija edelleen hylätä? Entä vaikuttaako urheilijan kuolema käytettävään aikaikkunaan? Hylätäänkö dopingia käyttänyt urheilija, jonka rikkomus paljastuu kahden viikon kuluttua kilpailusta, mutta joka kuoli viikko kilpailun jälkeen?
Tutkija toivoisi enemmän näyttävyyttä, kun mitaleja jaetaan uudelleen.
– Mitalit voitaisiin luovuttaa vääryyttä kärsineille urheilijoille erityisessä juhlatilaisuudessa tai vaikkapa arvokisojen yhteydessä. Perusteluna on se, että nämä urheilijat eivät alun perin päässeet nauttimaan menestyksestä yleisön edessä, Hämäläinen sanoo.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto.
Hämäläinen, Mika: How to Restore Fairness After Doping Infringement?. Bioethics. doi: 10.1111/bioe.12265: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/bioe.12265/abstract
Lisätietoja:
urheilufilosofian tutkija, VTT Mika Hämäläinen
p. 044 375 2131, mikham@utu.fi