Dekaani Tapani Rönnemaa: Länsirannikolle toivotaan kolmen toimipisteen yliopistosairaalaa

Turun yliopiston tiedote 25.6.2014

Dekaani Tapani Rönnemaa on ollut keskeinen taustavaikuttaja länsirannikon sairaaloiden yhteistyössä. Jo hänen dekaanikautensa alkaessa vuonna 2007 oli käynnistynyt ns. hoitajien muuntokoulutus lääkäreiksi.

– Neljäksi vuodeksi laajentunut lääkärikoulutukseen otettavien sisäänotto teki tarpeelliseksi koulutuksen hajasijoittamisen Poriin Satakunnan keskussairaalaan ja Porin terveyskeskukseen. Muuntokoulutuskokeilun loputtua opetuksen hajasijoitusta Poriin päätettiin kuitenkin hyvien kokemusten johdosta jatkaa, Rönnemaa kertoo.

Nelisen vuotta sitten todettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, että se yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa ei käsitä pitkällä tähtäimellä riittävän suurta väestöpohjaa takaamaan edellytykset kaikkein vaativimman erikoissairaanhoidon turvaamiseksi alueen väestölle. Syntyi ajatus ns. Länsirannikon miljoonapiiristrategiasta, jossa Tyks-erityisvastuualueeseen liittyisi uutena Vaasan sairaanhoitopiiri. 

Yhteistyö käynnistyi varsin nopeasti opetuksen hajasijoituksen merkeissä Vaasan keskussairaalaan syksyllä 2010. Tällä hetkellä opetusta hajautetaan siten, että kaikista Turun lääketieteen kandidaattivaiheen opiskelupäivistä noin 10 prosenttia tapahtuu Porissa ja noin 6 prosenttia Vaasassa. Jälkimmäinen osuus tulee lähivuosina kasvamaan, kun Vaasaan valmistuu opetusterveyskeskus.

– Poriin ja Vaasaan hajautetun opetuksen merkitys tulee kasvamaan entisestään vuodesta 2016 alkaen, kun laajentuneen lääkärikoulutuksen sisäänoton johdosta suurentuneet opiskelijajoukot tulevat opiskelussaan potilastyövaiheeseen, Rönnemaa sanoo.

Lääkärikoulutus Vaasassa helpottaa lääkäripulaa ja turvaa ruotsin kielen tason

Hyvin sujunut opetuksen hajautus Vaasaan oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että Vaasan sairaanhoitopiiri päätti lähteä hakemaan liittymistä Tyks-ERVA-alueeseen. Liittyminen tapahtui vuoden 2013 alussa.  Syntyi Länsirannikon aiempaa suurempi ERVA-alue, kooltaan lähes miljoonan asukkaan piiri.

– Tiedekunta ja yliopisto halusivat alusta alkaen olla aktiivisesti myötävaikuttamassa Länsirannikko-ERVAn syntyyn.  Tavoitteena on ollut hajautuspaikkakuntien keskussairaaloiden ja opetusterveyskeskuksien tekeminen tutuiksi opiskelijoille, jotta he valmistuttuaan hakeutuisivat näille alueille työhön helpottamaan erityisesti Vaasan seudulla vallitsevaa lääkäripulaa, Rönnemaa kertoo. 

Vaasassa tapahtuvasta opetuksesta tapahtuu lähes puolet ruotsin kielellä, millä osaltaan pyritään turvaamaan Turusta valmistuneiden lääkäreiden riittävä ruotsin kielen taito.

Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden peruskoulutuksen lisäksi myös erikoislääkärikoulutus on keskeinen osa Länsirannikon ERVA-yhteistyötä. Lainsäädännön mukaisesti pääsääntöisesti puolet erikoislääkärikoulutuksen kuusivuotisesta ohjelmasta tapahtuu yliopistosairaalan ulkopuolella. Eräillä aloilla vaadittava yliopistosairaalaosuus voi olla lyhyempi. Tällainen käytäntö on voimassa aloilla, joissa yliopistolla on Porissa tai Vaasassa hajasijoitettuna erikoisalan professori.

Viime vuosina ovat Pori ja Vaasa lisänneet yhteistyöhön Turun kanssa myös tutkimusrintamalla.

– Näin voidaan saada tutkimukseen suurempia potilasmääriä, mikä parantaa tulosten luotettavuutta. Satakunnan ja Vaasan keskussairaalat ovat vahvasti mukana myös keväällä 2014 toimintansa aloittaneessa Auria-biopankissa, Rönnemaa sanoo.

Länsirannikon laajuinen yliopistosairaala turvaisi erikoislääkärien saatavuuden

Lääkärikoulutuksen hajauttamisesta saatujen hyvien kokemusten ansiosta sairaanhoitopiirit ovat lähteneet kehittämään länsirannikkostrategiaa myös laajemmin. Yhteistyötä halutaan laajentaa käsittämään niin potilashoitoa kuin sairaanhoidollisia tukipalveluitakin. Tavoitteena on yksi yliopistosairaala, joka toimisi Turussa, Porissa ja Vaasassa.

Rönnemaan mukaan ajatuksena on, että kaikissa kolmessa sairaalassa olisi täydellinen 24/7-päivystys. Valtaosasta oman alueensa erikoissairaanhoidosta Satakunnan ja Vaasan keskussairaalat vastaisivat nykyiseen tapaan. Kaikkein vaativin erikoissairaanhoito toteutettaisiin Tyksissä.

– Synergiaetuja voitaisiin saavuttaa esimerkiksi hallinnossa, it-järjestelmiä yhdistämällä ja uusien telelääketieteen sovellusten käyttöönotossa. Kolmen toimipisteen malli voisi nykyistä paremmin turvata erikoislääkärien riittävyyden myös Poriin ja Vaasaan, Rönnemaa toteaa.

Vahva yliopistosairaalakampus tuottaa innovaatioita

Sote-uudistus on lähenemässä loppusuoraa. Rönnemaa haluaa korostaa vahvojen yliopistosairaaloiden merkitystä myös tulevaisuudessa.

– Vahvat yliopistosairaalat takaavat sen, että maassamme säilyy korkea erikoissairaanhoidon taso. Yliopistosairaala ja sen ympärille sijoittuva yliopiston osaaminen muodostavat yliopistosairaalakampuksen, mikä parhaimmillaan tuottaa uusia innovaatioita muun muassa sairauksien diagnostiikan ja hoidon alueilla. Nämä innovaatiot voivat poikia myös uusia pienyrityksiä yliopistosairaalojen ympäristöön. Sote-uudistus ei saa vaarantaa tätä kehitystä, Rönnemaa painottaa ja jatkaa: 

– Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloiden liittyminen osaksi suurta yliopistosairaalaa vahvistaisi kliinisen tutkimuksen mahdollisuuksia entisestään ja eikä olisi ristiriidassa yliopistosairaalakampusajattelun kanssa.

Arvostettu diabetes-asiantuntija korostaa ennakkoluulottomuuden merkitystä yhteistyössä

Rönnemaa jää eläkkeelle dekaanin toimestaan heinäkuun lopussa. Hänen uransa varrelle on osunut suuria muutoksia yliopistomaailmassa sekä harppauksia tutkimuksessa ja koulutuksen kehittämisessä. Rönnemaa korostaa erityisesti yhteistyön ja ennakkoluulottomuuden merkitystä toiminnan kehittämisessä. 

– Saimme esimerkiksi erittäin hyviä kokemuksia koulutuksen kehittämiseen ja hajautukseen sairaanhoitajien muuntokoulutuksesta lääkäreiksi. Turku otti koulutuksen ainoana yliopistona hoitaakseen, Rönnemaa kertoo. Nyt kun kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa käynnistetään sisäänottojen lisääntyessä hajautuskuvioita, meillä on jo kaikki kanavat valmiina.

Dekaani Rönnemaa aloitti yliopiston palveluksessa jo opiskeluaikana assistenttina vuonna 1969. Erikoistuttuaan Tyksissä sisätauteihin hän toimi 1980-luvulla Kelan tutkimuskeskuksessa erikoislääkärinä, sittemmin tutkimustoimen ylilääkärinä tullen Turun yliopiston sisätautiopin apulaisprofessoriksi vuonna 1990. Sisätautiopin professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1998. Dekaanina hän on toiminut vuodesta 2007.

Rönnemaa on siteerattu diabetes-asiantuntija. Keskeinen tutkimusaihe on 1980-luvun alkupuolelta asti ollut diabetekseen liittyvät valtimosairaudet. Rönnemaa oli muun muassa käynnistämässä Varsinais-Suomen alueella diabeetikoiden silmänpohjien seulontakuvauksia 1990-luvun alussa. Hän toiminut suurissa STRIP- ja Laseri -tutkimushankkeissa, jotka tähtäävät sepelvaltimotaudin varhaiseen ehkäisyyn.

Rönnemaa on ohjannut 21 väitöstutkimusta ja ollut kirjoittamassa suuren suosion saavuttanutta Diabetes-kirjaa. Viimevuosina yksi hänelle läheinen tutkimusaihe on ollut raskausajan diabetes.