BioCity-symposiumissa myönnettiin Elias Tillandz -palkinto kahdelle tutkimusryhmälle

Turun yliopiston tiedote 1.9.2016

Elias Tillandz -palkinto jaetaan tänä vuonna kahdelle parhaalle BioCity Turun tutkijoiden vuonna 2015 julkaisemalle tutkimusartikkelille. Julkaisupalkinto on nimetty Turun Akatemian professori Elias Tillandzin mukaan (1640‒1693). Tillandz toi kokemusperäisen tieteen Turkuun ja julkaisi Turussa ensimmäisen varsinaisen tieteellisen tutkimuksen. Palkintoon sisältyy stipendi. Palkintoa on tukenut Stiftelsen för Åbo Akademi.

Palkinnon voittaneet julkaisut:

Jonna Alanko, Anja Mai, Guillaume Jacquemet, Kristine Schauer, Riina Kaukonen, Markku Saari, Bruno Goud and Johanna Ivaska: “Integrin endosomal signalling suppresses anoikis”. Julkaistu Nature Cell Biology -lehdessä.

Nicola J. Barson, Tutku Aykanat, Kjetil Hindar, Matthew Baranski, Geir H. Bolstad, Peder Fiske, Céleste Jacq, Arne J. Jensen, Susan E. Johnston, Sten Karlsson, Matthew Kent, Thomas Moen, Eero Niemelä, Torfinn Nome, Tor F. Næsje, Panu Orell, Atso Romakkaniemi, Harald Sægrov, Kurt Urdal, Jaakko Erkinaro, Sigbjørn Lien and Craig R. Primmer: “Sex-dependent dominance at a single locus maintains variation in age at maturity in salmon.” Julkaistu Nature-lehdessä.

Tutkijat löysivät lohen koon määräävän geenin – sama geeni säätelee ihmisen murrosikää

Suomalais-norjalainen tutkijaryhmä on löytänyt geenin, joka määrää lohen koon sen palatessa mereltä kotijokeensa kutemaan. Yllättäen sama geeni säätelee myös ihmisen murrosiän alkamista. Tuloksilla on merkittäviä vaikutuksia lohikalakantojen hoitoon ja suojelemiseen, ja niiden soveltaminen voi edistää jopa murrosiän terveysvaikutusten tutkimista.

Jokeen nousevan sukukypsän lohen koko riippuu merellä vietettyjen vuosien määrästä.Lohen merivaelluksen pituuden geneettistä taustaa ei ole aiemmin tunnettu, ja sen ottaminen huomioon lohikantojen hoidossa on ollut vaikeaa. Monilla lohikannoilla sukukypsyyden saavuttamisen ikä, eli merivuosien määrä, on alentunut.

Yhteistutkimushanke Turun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja useiden norjalaisten tutkimuslaitosten kesken on paljastanut lohen perimästä yksittäisen geenin, joka vaikuttaa erittäin voimakkaasti sukukypsyysikään, ja täten myös lohen koon vaihteluun.

– Löytämämme VGLL3 -geeni säätelee rasvojen kertymistä kehoon, mikä on tärkeä muuttuja sukukypsyysiän määräytymisessä. Yllättäen tämä sama geeni on mukana säätelemässä ihmisen murrosiän alkamista. Tutkimustuloksella on tärkeitä soveltamismahdollisuuksia luonnonlohikantojen hoidossa ja suojelemisessa. Lisäksi tulos voi edistää tutkimusta, joka liittyy ihmisen murrosiän ajankohdan määräytymiseen ja myöhäisen tai aikaisen murrosiän terveysvaikutuksiin, toteaa professori Craig Primmer Turun yliopistosta.

Lisätietoja:
Craig Primmer (suomi, ruotsi, englanti)
professori, Turun yliopisto, p. 040 156 0365, craig.primmer@utu.fi
Tutku Aykanat (englanti)
tutkijatohtori, Turun yliopisto, tutku.aykanat@utu.fi, 02 333 7084
Twitter:
Craig Primmer: @FishConGenTeno salmon research: @TenoSalmon (englanniksi); @TenonLohi (suomeksi)

Uutta tietoa syövän leviämisestä – syöpä tarvitsee levitäkseen aiemmin tuntematonta solunsäistä viestintää

Vuosikymmenien ajan tutkijat ovat tienneet, että ihmisen solujen pitää olla oikealla paikallaan elimistössä, sitoutuneena kudokseen, jotta ne pysyvät hengissä. Tämä johtuu solun integriini-nimisten tarttumisreseptoreiden lähettämistä erityisistä viesteistä, jotka normaalisoluissa ovat välttämättömiä solujen selviytymiselle. Syöpäsoluissa tämä säätely on kuitenkin häiriintynyt, ja elimistössä leviävät syöpäsolut pysyvät hengissä myös esimerkiksi verenkierrossa kulkeutuessaan muodostamaan etäpesäkkeitä kauas alkuperäisestä syöpäkasvaimesta.

Turun yliopiston tutkimusryhmä on professori Johanna Ivaskan johdolla löytänyt täysin uuden tavan, jolla solut välittävät ja monistavat ympäristöstään saamiaan elintärkeitä viestejä solun sisällä. Tutkimus osoittaa, että ympäröivästä kudoksesta irtautuneet syöpäsolut pysyvät hengissä solunsisäisen reseptoriliikenteen avulla.

Väitöskirjatutkija Jonna Alangon mikroskooppikuvat paljastivat tutkimusryhmälle, että integriinit lähettävät viestejä erityisistä solunsisäisistä rakenteista, niin sanotuista endosomeista. Tämä mahdollistaa pidempään jatkuvan viestityksen ja jopa viestien monistamisen. Tämä merkittävä tutkimustulos voi vaikuttaa siihen, miten syöpätutkimusta suunnataan tulevaisuudessa, sillä suuntaamalla uudelleen jo kehitteillä olevia syöpälääkkeitä voitaisiin estää integriinivälitteiset eloonjäämissignaalit myös solun sisältä.

Löydökset perustuvat akatemiaprofessori Ivaskan tutkimusryhmässä työskentelevän väitöskirjatutkijan Jonna Alangon ja hänen kollegoidensa pitkäjänteiseen tutkimustyöhön ja yhteistyöhön professori Bruno Goudin (Institut Pasteur, Pariisi) kanssa. Tutkimus julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä Nature Cell Biology‐julkaisusarjassa.

Turun Biotekniikan keskus on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimuslaitos, joka on Suomen suurimpia biotieteiden asiantuntijakeskuksia ja tutkimuspalvelujen tuottajia.

Lisätietoja:
akatemiaprofessori Johanna Ivaska
Turun yliopisto, Turun Biotekniikan keskus
p. 040 5020812, johanna.ivaska@utu.fi