Arviointitutkimus johtaa parempiin mielenterveyspalveluihin
Mielenterveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin tulisi ohjata palveluntuotannon ja rahoittamisen päätöksentekoa nykyistä enemmän. Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto järjestävät Turussa 12.5. workshopin sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-ohjelmien arvioinnista. Aihetta käsitellään erityisesti lasten ahdistuksen hoidon näkökulmasta.
Turun yliopiston tiedote 9.5.2017
SOTE- ja maakuntauudistuksen myötä käyttöön otettavat terveyspalvelut valitaan tulevaisuudessa maakunnissa. Päätöksentekijöiden on tunnistettava useiden vaihtoehtojen joukosta hoito-ohjelmat ja toimenpiteet, jotka johtavat parhaiten toivottuihin vaikutuksiin. Erityisesti palvelujen digitalisoinnilta toivotaan parempaa saavutettavuutta ja alempia kustannuksia.
Terveystaloustieteen ma. professori Eila Kankaanpään mukaan vaikuttavuuden arviointia on jo olemassa, mutta toiminnan kustannusten ja kustannusvaikuttavuuden arviointi jää usein tekemättä. Palvelujen taloudellisessa arvioinnissa tulee huomioida molemmat.
– On erityisen tarpeellista tehdä tutkimusta kotimaisessa palveluympäristössä, koska tutkimustulokset ovat sidoksissa palvelurakenteeseen, digitaalisten mielenterveyspalvelujen kustannusvaikuttavuutta Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Tietoisuus, ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot (APEX) -konsortiossa tutkiva Kankaanpää sanoo.
– Tarkastelun tulee käsittää sekä hoidon kustannukset että hoidon vaikutukset asiakkaiden muihin sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttömääriin, Kankaanpää lisää.
Kankaanpään mukaan myös lasten ja nuorten palvelujen kustannusvaikuttavuuden tutkimus on vähäistä ja niiden seuranta-ajat lyhyitä.
Konsortionjohtaja, professori Andre Sourander Turun yliopistosta toteaa, että tutkimustietoa tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden pitkän aikavälin vaikutuksista.
Lasten ahdistukseen kehitteillä digituettua hoitoa
Turun yliopistossa kehitetään parhaillaan internetin ja puhelimen välityksellä toteutettavaa hoito-ohjelmaa kouluikäisten lasten ahdistuksen varhaiseen hoitoon. Voimaperheiden Huolet hallintaan -ohjelmaa arvioidaan sekä vaikuttavuus- että kustannusvaikuttavuustutkimuksella. Ensimmäiset viidesluokkalaiset ja heidän vanhempansa saavat kutsun tutkimukseen syksyllä 2017.
Ahdistuksen varhainen hoito on tärkeää, koska ahdistus vaikuttaa lapsen tunne-elämään, koulunkäyntiin, oppimiseen ja kaverisuhteisiin. Se myös lisää riskiä myöhempään päihteiden väärinkäyttöön, masennukseen ja itsemurhaan.
– Tällä hetkellä jopa 80 prosenttia ahdistushäiriötä sairastavista lapsista jää ilman hoitoa. Vaikuttavien matalan kynnyksen palveluiden avulla voidaan pienentää sairauden taakkaa perheissä ja säästää yhteiskunnan kustannuksissa, Sourander sanoo.
Työpajassa keskustellaan mielenterveyspalveluiden taloudellisen arvioinnin kehittämisestä
Perjantaina 12.5. klo 8.30–15.00 Maaherran makasiinin Porthan-salissa järjestettävässä workshopissa Evaluating the Effectiveness of Child Psychiatric Digitalized Interventions and Utilizing the Knowledge in Decision-Making keskustellaan mielenterveyspalvelujen taloudellisen arvioinnin kehittämisestä päätöksenteon tueksi.
Tilaisuuden pääpuhujina ovat terveystaloustieteen professori Martin Knapp ja apulaisprofessori Denise Bodden, jotka ovat terveyspalvelujen arviointitutkimuksen kansainvälisiä edelläkävijöitä. Tilaisuudessa esitellään myös Huolet hallintaan -ohjelmaa.
Workshop on osallistujille avoin ja maksuton, ja siihen on mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Media on tervetullut mukaan seuraamaan englanninkielistä tilaisuutta.
Lisätietoa workshopista: http://apex.utu.fi/ajankohtaista
Ilmoittautumiset: jarna.lindroos@utu.fi.
Lisätietoja:
Professori ma. Eila Kankaanpää, APEX-konsortio, p. 040 3552672, eila.kankaanpaa@uef.fi
Koordinaattori, erikoistutkija Marjo Kurki, APEX-konsortio, p. 050 592 5438 marjo.kurki@utu.fi
Voimaperheet: Huolet hallintaan -osahankkeen projektipäällikkö Terja Ristkari, p. 050 464 3141, terja.ristkari@utu.fi